Suomi kylmässä sodassa - Poikkeuslaki sotaan syyllisten rankaisemiseksi

Poikkeuslaki sotaan syyllisten rankaisemiseksi

2110 2

Elokuussa 1945 liittoutuneet antoivat julistuksen, jonka mukaan
perustettavan sotarikostuomioistuimen syyteperusteisiin kuului myös
”rikokset rauhaa vastaan”.
Valvontakomission mukaan Suomen hallituksen tuli noudattaa näitä
periaatteita ja ryhtyä oikeustoimiin sodan ajan poliittista johtoa vastaan.
Säädettiin poikkeuslaki sotaan syyllisten tuomitsemiseksi.
Kahdeksan sodanaikaista valtiollista johtajaa joutui syytteeseen 15.11.1945
alkaneessa oikeudenkäynnissä.

Lisää aiheesta

Elokuussa 1945 liittoutuneet antoivat julistuksen Nürnbergin sotarikostuomioistuimen perustamisesta ja syyteperiaatteista. Niihin kuului myös “rikokset rauhaa vastaan”, millä tarkoitettiin hyökkäyssodan käymistä tai sen valmistelua. Valvontakomission kannan mukaan Suomen hallituksen tuli noudattaa noita periaatteita ja ryhtyä tarvittaviin oikeustoimiin sodanaikaista poliittista johtoa vastaan.

Ankaran painostuksen alaiseksi joutunut hallitus päätyi antamaan eduskunnalle poikkeuslain sotaan syyllisten rankaisemisesta. Se hyväksyttiin 12.9.1945, minkä jälkeen alkoivat oikeudenkäynnin valmistelut. Syytteeseen sotaan johtaneista ja sitä pitkittäneistä poliittisista päätöksistä joutui 15. marraskuuta alkaneessa oikeudenkäynnissä kaikkiaan kahdeksan valtiollista johtajaa.

Laatikko

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti
Sotasyyllisyys (video)