Suomi sodasta rauhaan

2110 3

  • Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä presidentti Risto Ryti ja useita entisiä
    ministereitä tuomittiin vankeusrangaistuksiin.
  • Tuomittuja pidettiin Suomessa yleisesti ”sijaiskärsijöinä”.
  • Suomessa selvittiin sodan jälkiselvittelyistä moniin muihin maihin verrattuna
    pienin vaurioin.

 SKS 3 logo pikku

2110 3

  • Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä presidentti Risto Ryti ja useita entisiä
    ministereitä tuomittiin vankeusrangaistuksiin.
  • Tuomittuja pidettiin Suomessa yleisesti ”sijaiskärsijöinä”.
  • Suomessa selvittiin sodan jälkiselvittelyistä moniin muihin maihin verrattuna
    pienin vaurioin.

 SKS 3 logo pikku

Lisää aiheesta

Monivaiheisen, valvontakomission tiukasti seuraaman prosessin päätteeksi presidentti Risto Ryti ja useita entisiä ministereitä tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Suomen valtiojohdon ja kansan keskuudessa sotasyyllisyydestä annettuja tuomioita ei hyväksytty, mutta niitä oli pakko sietää. Tuomittuja yleisesti pidettiin “sijaiskärsijöinä” vastaamassa siitä, että Suomi oli hävinnyt sodan. Voittajavallat halusivat näyttää valtaansa ja osoittaa olleensa oikeassa, kuten voittajilla on aina ollut tapana.

Jälkeen päinkin on kiistelty sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin liittyneistä dramaattisista tapahtumista. Hallitusta ja sen yksittäisiä ministereitä on herkästi moitittu liiasta innokkuudesta ryhtyä syytetoimiin. Julkisuuteen tulleet asiakirjat ja muistelmat kertovat kuitenkin yksiselitteisesti, että hallitus toimi erittäin kovan paineen alaisena.

Vertailussa muihin maihin voidaan todeta, että Suomessa sodan jälkiselvittelyistä sittenkin selvittiin verraten pienin vaurioin. Neuvostoliiton miehittämissä maissa entiset johtajat yleensä saivat kuolemantuomion, ja myös Saksan miehittämissä läntisen Euroopan maissa yhteistoimintamiehiä kohdeltiin kaltoin, esimerkiksi Norjassa Saksan kanssa yhteistyössä toiminutta hallintoa rangaistiin 49 kuolemantuomiolla ja 20 000 vankilatuomiolla.


Kirjallisuutta: Kansakunta sodassa 3. osa: Kuilun yli (1992), s. 220 - 227; Tuomo Polvinen, J.K. Paasikivi. Valtiomiehen elämäntyö 4 (1999), s. 64 - 239; Jukka Tarkka, Hirmuinen asia. Sotasyyllisyys ja historian taito (2009); Pekka Visuri, Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947 (2015), s. 193-200.