Suomi sodasta rauhaan

2111 1

  • Kesällä 1944 Suomen päämajassa pohdittiin mahdollisuuksia jatkaa taistelua,
    vaikka puna-armeija pääsisi ratkaisevaan läpimurtoon.
  • Syksyllä 1944 pelättiin, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen.
  • Puolustusvoimien toimintakyvyn säilyttämiseksi myös miehitystilanteessa
    siirrettiin aseita sotilaspiirien kätköihin.
  • Aseita kätkettiin noin 35 000 miehelle ja samalla luotiin salainen tiedustelu- ja
    viestiverkko.

           A.F. Airo                                                                                V.K. Nihtilä   SKS 3 logo pikku

2111 1

  • Kesällä 1944 Suomen päämajassa pohdittiin mahdollisuuksia jatkaa taistelua,
    vaikka puna-armeija pääsisi ratkaisevaan läpimurtoon.
  • Syksyllä 1944 pelättiin, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen.
  • Puolustusvoimien toimintakyvyn säilyttämiseksi myös miehitystilanteessa
    siirrettiin aseita sotilaspiirien kätköihin.
  • Aseita kätkettiin noin 35 000 miehelle ja samalla luotiin salainen tiedustelu- ja
    viestiverkko.

           A.F. Airo                                                                                V.K. Nihtilä   SKS 3 logo pikku

Lisää aiheesta

Päämajan operatiivisella osastolla pohdittiin kesällä 1944 mahdollisuuksia jatkaa taisteluja siinäkin tapauksessa, että puna-armeija pääsisi läpimurtoon. Operaatioista vastaava kenraaliluutnantti A.F. Airo valtuutti osastopäällikkö eversti V.K. Nihtilän ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin, jotta pahimmassakin tapauksessa puolustusvoimat säilyttäisivät toimintakykynsä. Airo kertoi suunnitelmasta aseiden hajavarastoinniksi myös presidentti-ylipäällikkö Mannerheimille. Tämä kehotti toteuttamaan hankkeen suurta varovaisuutta noudattaen.

Aseiden kätkentä pääsi alkamaan vasta joukkojen kotiuttamisen yhteydessä välirauhansopimuksen tultua jo voimaan. Valvontakomissio määräsi kotiutettavien joukkojen aseistuksen koottavaksi keskusvarikoihin. Silloisessa tilanteessa LVK:n painostus tuntui ankaralta ja kokemukset Romaniasta viittasivat Neuvostoliiton aikeisiin pyrkiä miehittämään myös Suomi. Kaikkiaan varustusta kätkettiin noin 35 000 miehelle, minkä lisäksi luotiin salainen tiedustelu- ja viestiverkko. Periaatteena oli, että jokaisessa sotilaspiirissä olisi voitu nopeasti perustaa pataljoona valmiiksi sissitoimintaan tai liikekannallepanon suojaamiseen.