Suomi sodasta rauhaan

2112 3

  • Sodan päätyttyä Paasikivi joutui harjoittamaan
    myöntyvyyspolitiikkaa.
  • Pariisin rauhansopimuksen tultua voimaan syksyllä
    1947 Suomen poliittinen liikkumavara kasvoi selvästi.
  • Kylmän sodan alkaminen kiristi tilannetta myös
    Pohjolassa.
  • Paasikiven onnistui kuitenkin vakauttaa Suomen
    asemaa.

 SKS 3 logo pikku

2112 3

  • Sodan päätyttyä Paasikivi joutui harjoittamaan
    myöntyvyyspolitiikkaa.
  • Pariisin rauhansopimuksen tultua voimaan syksyllä
    1947 Suomen poliittinen liikkumavara kasvoi selvästi.
  • Kylmän sodan alkaminen kiristi tilannetta myös
    Pohjolassa.
  • Paasikiven onnistui kuitenkin vakauttaa Suomen
    asemaa.

 SKS 3 logo pikku

Lisää aiheesta

Mannerheim erosi terveydellistä syistä tasavallan presidentin tehtävästä 8.3.1946 ja eduskunta valitsi Paasikiven hänen seuraajakseen. Presidenttikautensa alkuvaiheissa Paasikivi joutui harjoittamaan myöntyvyyspolitiikkaa, sillä Liittoutuneiden valvontakomissiolla oli laajat valtaoikeudet huolehtia välirauhansopimuksen täytäntöönpanosta.

Pariisin rauhansopimuksen tultua voimaan syksyllä 1947 Suomen poliittinen liikkumavara kasvoi selvästi. Toisaalta kylmän sodan alkaminen kiristi tilannetta myös Pohjolassa. Näissä oloissa Paasikiven onnistui kuitenkin vakauttaa Suomen asemaa sekä sopimusjärjestelyin että torjumalla äärivasemmiston taholta mahdollisesti uhkaavat voimatoimet. Vähitellen Paasikivi kykeni myös laajentamaan poliittisia länsisuhteita ja turvaamaan kaupalliset edut sekä itään että länteen suuntautuvassa ulkomaankaupassa.