Blokkijaon vakiintuminen ja Suomen puolueettomuuspolitiikka 1956 - 1968

Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.
Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.
Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.
Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.
Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.

Presidentin valitsijamiesten vaali oli määrä pitää tammikuun puolivälissä 1962 ja varsinainen presidentinvaali 15. helmikuuta. Eduskunnan vaalikausi oli umpeutumassa kesällä 1962. Presidentti Kekkonen tukiryhmineen pohti jo keväällä 1961 eduskuntavaalien aikaistamista, jolloin olisi syntynyt mahdollisuus vaalitaktisesti hajottaa vastassa ollutta SDP:n ja kokoomuksen Honka-liittoa. Ne olisivat siinä tapauksessa joutuneet yhtä aikaa käymään kamppailua presidentin- ja eduskuntavaalia varten, joten oikeiston ja vasemmiston vastakohtaisuudet olisivat helposti tulleet esille. Tasavallan presidentillä oli tuohon aikaan vielä oikeus ennenaikaisten vaalien määräämiseen.

Neuvostoliiton lähetettyä 30. lokakuuta Suomelle nootin, jossa esitettiin sotilaallisia konsultaatioita, eduskunnan hajotusmahdollisuus tuli kohta ajankohtaiseksi. Neuvostoliitto antoi sen suuntaisen vihjeen, ja ajatus sopi myös Kekkoselle. Hän määräsi 14. marraskuuta eduskunnan hajaantumaan ja uudet vaalit pidettäväksi helmikuun 1962 alussa. Olavi Honka luopui ehdokkuudesta 24.11. Novosibirskin neuvottelujen aikaan, joten Kekkosen mahdollisuudet paranivat ratkaisevasti.

Presidentin valitsijamiesvaaleissa Kekkosta tukenut maalaisliitto sai 111 valitsijaa ja muut Kekkosen taakse selvästi asettuneet ryhmät 34 valitsijamiestä. Valitsijamiesten kokoontuessa 15.2. Kekkonen sai heti ensimmäisessä äänestyksessä 199 ääntä ja tuli valituksi.

Myös eduskuntavaaleissa 4. - 5. 2.1962 maalaisliitto menestyi hyvin. Se voitti viisi lisäpaikkaa ja nousi 53 edustajalla suurimmaksi puolueeksi. Myös Kansanpuolue voitti viisi paikkaa ja kokoomus kolme, joten eduskuntaan tuli selvä porvarillinen enemmistö.

Sosiaalidemokraateille eduskuntavaalit olivat katastrofi, sillä SDP menetti kymmenen paikkaa verrattuna edellisiin vaaleihin. Myös SKDL kärsi kolmen paikan tappion huolimatta äänimäärän kasvusta.

Eduskuntavaalien äänestysprosentti oli harvinaisen korkea 85,1. Se kertoi osaltaan noottikriisin vaikutuksesta kansalaisten aktiivisuuteen.


Lähteinä mm: Lauri Haataja, “Kekkosen aika” teoksessa Suomi 75. Itsenäisen Suomen historia 4 (1992), s. 45 - 55; Kari Hokkanen, Kekkosen maalaisliitto 1950 - 1962 (2002), s. 491 - 533; Martti Häikiö, Presidentin valinta (1993), s. 85 - 88; Lasse Lehtinen, Aatosta jaloa ja alhaista mieltä (2002), s. 360 - 397; Juhani Suomi, Kriisien aika (1992), s. 532 - 602.