Blokkijaon vakiintuminen ja Suomen puolueettomuuspolitiikka 1956 - 1968

Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.
Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.
Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.
Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.
Selaa aikakauden sisältöä nuolista tai käynnistä slideshow. Kuva on myös linkki aikakauden artikkeleihin.

Presidentti Kekkonen kävi “epävirallisella” vierailulla Virossa 11. -14.3.1964. Hän oli saanut jo edellisenä vuonna kutsun, mutta “virallisen vierailun” tekeminen katsottiin tuolloin liian arkaluontoiseksi asiaksi. Lännestä eivät valtionpäämiehet vierailleet Baltian neuvostotasavalloissa, ja myös Moskovassa seurattiin tarkoin, miten Suomessa suhtaudutaan Baltian maiden asemaan ja niistä ulkomaille paenneiden emigranttien toimintaan.

Kekkosen käynti Virossa sovitettiin Puolaan suuntautuneen virallisen vierailun paluumatkalle. Kekkonen valitsi mukaansa vain pienen seurueen ja painotti kulttuurisuhteita. Vastaanotto Virossa oli erittäin lämmin. Kekkonen tunnettiin siellä sotia edeltäneeltä ajalta aktiivisena sukulaiskansojen yhteyden vaalijana. Hän oli ollut jopa suomalais-virolaisen yhdistyksen puheenjohtaja.

Vierailun kohokohta oli Kekkosen Tarton yliopistossa pitämä vironkielinen puhe. Yleisö kiinnitti huomiota siihen, että hän puhui viroa sujuvammin kuin silloiset neuvostotasavallan johtajat, jotka mieluummin käyttivät venäjää.

Käytännön tuloksena Kekkosen vierailusta oli maiden välisten kulttuurisuhteiden tiivistyminen ja matkustajalaivojen liikenteen aloittaminen seuraavana vuonna Helsingin ja Tallinnan välillä. Yhteydenpidon kannalta merkittävää oli jatkuvasti kasvava suomalaisten matkailijoiden virta Suomenlahden yli ja osaksi siihen liittyen käynnistyneet suuret rakennushankkeet Tallinnassa. Virossa pysyttiin perillä länsimaiden tapahtumista paljolti Suomen television lähetyksiä seuraamalla. Suomesta tuli kylmän sodan loppuajaksi koko Neuvostoliitolle tärkeä “ikkuna länteen” lähinnä Viron yhteyksien vuoksi.


Lähteinä Matti Klinge, “Presidentti Kekkonen Virossa” teoksessa Henrik Meinander, Tasavallan tiellä (1999), s. 335 - 336 ja Juhani Suomi, Presidentti (1994), s. 254 - 260. UKK hiihti ja puhui viroa: Presidentti Kekkonen neuvoi virolaisia 50 vuotta sittenPresidentti Kekkosen Viron-vierailusta kulunut 50 vuotta