Suomen turvallisuuspoliittisen linjan vakiintuminen

335 1

  • Toisen maailmansodan loppuvaiheet osoittivat, että suurvallan hyökkäys
    kykenee murtamaan minkä tahansa puolustusaseman.
  • Sotien aikana toiminut linjamainen puolustus itärajalla ei enää tullut
    kysymykseen.
  • Mahdollisia läntisiä maahyökkäyksiä vastaan tehokas puolustus oli helpommin
    aikaansaatavissa.

SKS 3 logo pikku    Presidentti Kekkonen ja kenraali Simelius tarkastamassa harjoitusjoukkoja Lounais-Suomessa syksyllä 1963.

335 1

  • Toisen maailmansodan loppuvaiheet osoittivat, että suurvallan hyökkäys
    kykenee murtamaan minkä tahansa puolustusaseman.
  • Sotien aikana toiminut linjamainen puolustus itärajalla ei enää tullut
    kysymykseen.
  • Mahdollisia läntisiä maahyökkäyksiä vastaan tehokas puolustus oli helpommin
    aikaansaatavissa.

SKS 3 logo pikku    Presidentti Kekkonen ja kenraali Simelius tarkastamassa harjoitusjoukkoja Lounais-Suomessa syksyllä 1963.

Lisää aiheesta

Kesällä 1944 oli saatu jo kokemus siitä, että suurvallan hyökkäys kykenee murtamaan tavanomaiset puolustusasemat. Suomeen nähden Neuvostoliiton suhteellinen voima oli noista ajoista edelleen merkittävästi kasvanut, joten tavanomainen puolustus itärajalla ei enää tullut kysymykseen.

Sen sijaan yya-sopimuksen edellyttämä puolustuskyky läntisiä maahyökkäyksiä vastaan oli aikaansaatavissa tavanomaisilla menetelmillä, sillä arvioitiin käytettävissä olevan riittävästi aikaa joukkojen perustamiseen ja ryhmittämiseen puolustusasemiin.