Kriisejä valtapiirien rajoilla

312 2

  • Mao Tse-tungin johtama Kiinan
    kommunistihallitus vaati syksyllä
    1956 Neuvostoliittoa pysymään
    kovalla linjalla itäblokin kapinoinnin
    suhteen.
  • Kiinalaisten välirikko Moskovan
    kanssa alkoi syvetä.
  • Neuvostoliitto ei suostunut Kiinan
    pyyntöön luovuttaa ydinaseiden
    valmistamisessa tarvittavaa tietoa.
  • Neuvostoliiton johdolle tuli tarve
    varmistaa selustansa Euroopassa
    siltä varalta, että konflikti Kiinan
    kanssa kärjistyisi.

  SKS 3 logo pikku

312 2

  • Mao Tse-tungin johtama Kiinan
    kommunistihallitus vaati syksyllä
    1956 Neuvostoliittoa pysymään
    kovalla linjalla itäblokin kapinoinnin
    suhteen.
  • Kiinalaisten välirikko Moskovan
    kanssa alkoi syvetä.
  • Neuvostoliitto ei suostunut Kiinan
    pyyntöön luovuttaa ydinaseiden
    valmistamisessa tarvittavaa tietoa.
  • Neuvostoliiton johdolle tuli tarve
    varmistaa selustansa Euroopassa
    siltä varalta, että konflikti Kiinan
    kanssa kärjistyisi.

  SKS 3 logo pikku

Lisää aiheesta

Mao Tse-tungin johtama Kiinan kommunistinen hallitus oli jo syksyllä 1956 vaatinut Neuvostoliittoa pysymään kovalla linjalla itäblokin kapinoinnin suhteen. Taustalla oli monia maiden välisiä kiistoja, jotka nyt alkoivat tulla ilmi.

Kiinalaisten välirikko Moskovan kanssa alkoi syvetä 1950-luvun lopulla myös kamppailuna kommunistisen liikkeen johtovallasta, vaikka asia toistaiseksi pysyi verraten hyvin salassa. Neuvostoliitto ei suostunut Kiinan pyyntöön luovuttaa ydinaseiden valmistamisessa tarvittavaa tietoa, mutta toisaalta Mao väitti, että Yhdysvaltojen ydinaseet olivat “paperitiikeri”, jota ei tarvinnut pelätä. Joka tapauksessa Neuvostoliiton johdolle tuli tarve ryhtyä varmistamaan selustaansa Euroopassa mahdollisesti Kiinan kanssa kiristyvän konfliktin varalle.

Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa Neuvostoliittoa ja Kiinaa pidettiin yleisesti yhä saman kommunistisen blokin osapuolina, eikä juuri kiinnitetty huomiota niiden välisiin intressiristiriitoihin.