Kriisejä valtapiirien rajoilla

Muuttoaalto Itä-Saksasta

Tulosta | Sähköposti

312 5

  • Itä-Saksasta siirtyi 1950-luvulla länteen noin kaksi miljoonaa ihmistä.
  • He olivat yleensä parhaiten koulutettua ja työkykyisintä väkeä.
  • Helpoin reitti kulki Berliinin kautta.
  • Työvoiman maastamuutto ja kansainvälisen aseman vakiintumattomuus
    horjuttivat DDR:n olemassaoloa.
  • Länsi-Saksassa käytettiin DDR:stä yleensä nimitystä ”neuvostovyöhyke”.

  DDR:n pakolaisia Länsi-Berliinissä.                                                        Länsi-Saksassa ei tunnustettu itäosien menetystä.SKS 3 logo pikku

312 5

  • Itä-Saksasta siirtyi 1950-luvulla länteen noin kaksi miljoonaa ihmistä.
  • He olivat yleensä parhaiten koulutettua ja työkykyisintä väkeä.
  • Helpoin reitti kulki Berliinin kautta.
  • Työvoiman maastamuutto ja kansainvälisen aseman vakiintumattomuus
    horjuttivat DDR:n olemassaoloa.
  • Länsi-Saksassa käytettiin DDR:stä yleensä nimitystä ”neuvostovyöhyke”.

  DDR:n pakolaisia Länsi-Berliinissä.                                                        Länsi-Saksassa ei tunnustettu itäosien menetystä.SKS 3 logo pikku

Lisää aiheesta

Taloudellisesti heikommaksi jääneestä ja suuret sotakorvaukset luovuttaneesta Itä-Saksasta siirtyi 1950-luvulla länteen noin kaksi miljoonaa ihmistä. He olivat yleensä parhaiten koulutettua ja työkykyisintä nuorta väkeä. Helpoin reitti kulki kansainvälisen hallinnon alaisen Berliinin kautta, koska siellä miehitysvyöhykkeiden välisellä rajalla ei ollut mitään esteitä. DDR:n ja liittotasavallan raja sen sijaan oli hankala ylittää.

Parhaan työvoiman maastamuutto ja kansainvälisen aseman vakiintumattomuus horjuttivat DDR:n valtiollisen olemassaolon perustaa. Länsimaat eivät tunnustaneet DDR:n itsenäisyyttä, ja Länsi-Saksassa siitä käytettiin yleensä nimitystä “neuvostovyöhyke”. Liittotasavalta ei myöskään tunnustanut Saksan valtakunnan entisten itäosien, siis Itä-Preussin ja Oder-Neisse-joen itäpuolisten alueiden menetystä.