Kamppailu Suomen puolueettomuudesta 1970-luvulla

425 8

  • Kansainvälinen tilanne kiristyi muutaman vuoden kuluessa Helsingin
    kokouksesta.
  • Seurantakokouksien järjestelyille siitä koitui vaikeuksia.
  • Ensimmäinen seurantakokous pidettiin Belgradissa vuosina 1977-1978 ja
    toinen Madridissa 1980-1983.
  • Suomi osallistui näihin tapahtumiin aktiivisesti ja miellettiin
    puolueettomien maiden maaryhmään kuuluvaksi.
  • Samalla vahvistui kuva Suomen puolueettomuusasemasta.

 SKS 3 logo pikku

425 8

  • Kansainvälinen tilanne kiristyi muutaman vuoden kuluessa Helsingin
    kokouksesta.
  • Seurantakokouksien järjestelyille siitä koitui vaikeuksia.
  • Ensimmäinen seurantakokous pidettiin Belgradissa vuosina 1977-1978 ja
    toinen Madridissa 1980-1983.
  • Suomi osallistui näihin tapahtumiin aktiivisesti ja miellettiin
    puolueettomien maiden maaryhmään kuuluvaksi.
  • Samalla vahvistui kuva Suomen puolueettomuusasemasta.

 SKS 3 logo pikku

Lisää aiheesta

Kansainvälinen tilanne kiristyi kohta Helsingin kokouksen jälkeen, ja siitä seurasi vaikeuksia seurantakokouksien järjestämiselle. Yhdysvalloissa sisäpoliittinen kamppailu heijastui viilenevänä suhtautumisena Etyk-prosessia kohtaan. Neuvostoliitossa ei oltu tyytyväisiä länsimaiden tapaan nostaa ihmisoikeuskysymyksiä esille.

Ongelmista huolimatta ensimmäinen seurantakokous pidettiin Belgradissa vuosina 1977-1978 ja toinen kokous Madridissa 1980-1983. Suomi osallistui näihin tapahtumiin aktiivisesti ja miellettiin N+N-maaryhmään kuuluvaksi. Näiden maiden panos Etykin kehittämisessä oli keskeinen, kun suurvaltasuhteet kärsivät jännityksestä. Samalla vahvistui kuva Suomen puolueettomuusasemasta ja kiistojen välittäjän roolista.


Kirjallisuutta: Max Jakobson, Tilinpäätös (2003), s. 63-67; Jorma Kallenautio, Suomi kylmän rauhan maailmassa (2005), s. 354-384; Keijo Korhonen, Sattumakorpraali (1999), s. 228-250; Henrik Meinander, Tasavallan tiellä (1999), s. 433-438; Juhani Suomi, Liennytyksen akanvirrassa (1998), s. 15-257; Juhani Suomi, Suomi, Neuvostoliitto ja yya-sopimus (2016), s. 307-371; Klaus Törnudd, Turvallisuus on oven avaamista (2005), s. 131-144.