“Kekkosen linjan” synty

324 3

  • EEC:n ulkopuolelle jääneet länsieurooppalaiset maat muodostivat 1950-luvun
    lopulla vapaakauppaliiton, joka sai nimilyhenteen Efta.
  • Siihen kuului seitsemän jäsentä, joiden kanssa Suomella oli paljon kauppaa.
  • Suomi meni liitännäisjäseneksi Eftaan 1960-luvun alussa monivaiheisen
    neuvotteluprosessin jälkeen.
  • Suomi myönsi Neuvostoliitolle
    samanlaiset tulliedut kuin Efta-maille.

SKS 3 logo pikku 

324 3

  • EEC:n ulkopuolelle jääneet länsieurooppalaiset maat muodostivat 1950-luvun
    lopulla vapaakauppaliiton, joka sai nimilyhenteen Efta.
  • Siihen kuului seitsemän jäsentä, joiden kanssa Suomella oli paljon kauppaa.
  • Suomi meni liitännäisjäseneksi Eftaan 1960-luvun alussa monivaiheisen
    neuvotteluprosessin jälkeen.
  • Suomi myönsi Neuvostoliitolle
    samanlaiset tulliedut kuin Efta-maille.

SKS 3 logo pikku 

Lisää aiheesta

Länsikaupan uudelleenjärjestelyt tulivat ajankohtaisiksi, kun EEC:n ulkopuolelle jääneet länsieurooppalaiset maat ryhtyivät 1950-luvun lopulla muodostamaan vapaakauppaliittoa, joka sai nimilyhenteen Efta. Siihen tuli kuulumaan seitsemän maata, joiden kanssa Suomi kävi paljon kauppaa. Sen jatkuvuus oli varmistettava pyrkimällä mukaan tullien alentamiseen ja poistamiseen. Poliittinen ongelma oli usean Efta-maan jäsenyys Natossa, jolloin Neuvostoliitto katsoi sen edistävän lännen poliittisia päämääriä kylmässä sodassa.

Suomen kauppapoliittinen ongelma ratkaistiin monivaiheisen neuvotteluprosessin jälkeen 1960-luvun alussa siten, että Suomi meni liitännäisjäseneksi Eftaan erityisellä FinEfta-sopimuksella ja myönsi Neuvostoliitolle samanlaiset tulliedut kuin Efta-maillekin.
Tuolla ratkaisulla Suomi varmisti läntisessä ulkomaankaupassaan yhtäläisen aseman lähimmän kilpailijamaan Ruotsin kanssa.


Kirjallisuutta: Jorma Kallenautio, Suomi kylmän rauhan maailmassa (2005), s. 105-115; Tuomas Keskinen, Idänkauppa 1944 - 1987 (1987), s. 183-227; Olavi Munkki, “Helsingin klubista Fineftaan” teoksessa Lauri Haataja (toim.), Suomen ulkomaankauppapolitiikka (Otava, Keuruu 1978), s. 59-86; Erkki Pihkala, “Ulkomaankauppa ja ulkomaiset maksusuhteet” teoksessa Suomen taloushistoria 2 (1982), s. 370-379; Hannu Rautkallio, Kekkonen ja Moskova (1991), s. 376-431; Jukka Seppinen, Suomen Efta-ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä (SHS, Helsinki 1997); Timo Soikkanen, Presidentin ministeriö (2003), s. 214-228; Juhani Suomi, Kriisien aika (1992), s. 284-354; Juhani Suomi, Suomi, Neuvostoliitto ja yya-sopimus (2016), s. 227-230; Suomalaisten tarina 3: Rakentajien aika (1993), s. 159-161.