Kamppailu Suomen puolueettomuudesta 1970-luvulla

423 5

  • Neuvostoliitto piti Euroopan yhteisöä
    Naton taloudellisena vastikkeena.
  • Myös Euroopan puolueettomissa maissa
    ajateltiin, ettei puolueettomuuspolitiikka
    sopinut yhteen Euroopan yhteisön
    jäsenyyden kanssa.
  • Sen sijaan vapaakauppasopimuksen
    aikaansaaminen liitännäissopimuksen
    kaltaisella järjestelyllä näytti mahdolliselta.
  • Ratkaisu riippui talousyhteisön (EEC:n)  
    ehdoista ja poliittisesta yleistilanteesta.

SKS 3 logo pikku  

423 5

  • Neuvostoliitto piti Euroopan yhteisöä
    Naton taloudellisena vastikkeena.
  • Myös Euroopan puolueettomissa maissa
    ajateltiin, ettei puolueettomuuspolitiikka
    sopinut yhteen Euroopan yhteisön
    jäsenyyden kanssa.
  • Sen sijaan vapaakauppasopimuksen
    aikaansaaminen liitännäissopimuksen
    kaltaisella järjestelyllä näytti mahdolliselta.
  • Ratkaisu riippui talousyhteisön (EEC:n)  
    ehdoista ja poliittisesta yleistilanteesta.

SKS 3 logo pikku  

Lisää aiheesta

Neuvostoliitto piti Euroopan yhteisöä puhtaasti Naton taloudellisena vastikkeena, jolloin puolueettomuuspolitiikka ei voinut sopia yhteen jäsenyyden kanssa. Näin asia tulkittiin myös Euroopan puolueettomissa maissa.

Sen sijaan vapaakauppasopimuksen toteuttaminen Euroopan talousyhteisön (EEC) kanssa näytti mahdolliselta. Suomi oli tehnyt vapaakauppaliitto Eftan kanssa liitännäissopimuksen (Fin-Efta). Samanlaista ratkaisua voitiin tavoitella myös EEC:n suhteen. Se riippui paljon EEC:n tarjoamista ehdoista ja poliittisen yleistilanteen kehittymisestä, ennen kaikkea Neuvostoliiton suhtautumisesta Euroopan yhteisöön.

Vuonna 1971 ja vuoden 1972 alussa liennytys eteni vielä hitaasti, kun muun muassa Länsi-Saksan itäsopimuksien ratifiointi viivästyi. Suotuisampi tilanne kehittyi vasta vuoden 1972 lopulla, jolloin myös teollisuustuotteita koskevan vapaakauppasopimuksen edellytykset Suomelle kaikkiaan paranivat. Sopimuksen aikaansaaminen oli silti yhä vaivalloista.