Jäiden lähtö Euroopassa

632 6

  • Titon kuoleman jälkeen 1980-luvulla Jugoslavian kommunistinen
    hallintojärjestelmä alkoi rapautua.
  • Liittovaltion osatasavallat riitaantuivat lähinnä talouskysymyksistä.
  • Ne ryhtyivät tavoittelemaan itsenäisyyttä.
  • Kesällä 1991 Slovenian ja Kroatian itsenäisyysjulistuksien jälkeen
    alkoivat Jugoslavian hajoamissodat, jotka
    kestivät useita vuosia.

SKS 3 logo pikku

  

632 6

  • Titon kuoleman jälkeen 1980-luvulla Jugoslavian kommunistinen
    hallintojärjestelmä alkoi rapautua.
  • Liittovaltion osatasavallat riitaantuivat lähinnä talouskysymyksistä.
  • Ne ryhtyivät tavoittelemaan itsenäisyyttä.
  • Kesällä 1991 Slovenian ja Kroatian itsenäisyysjulistuksien jälkeen
    alkoivat Jugoslavian hajoamissodat, jotka
    kestivät useita vuosia.

SKS 3 logo pikku

  

Lisää aiheesta

Myös Jugoslaviassa oli toisen maailmansodan jälkeen ollut kommunistinen hallintojärjestelmä, jota johti tiukalla otteella marsalkka Josip Broz Tito. Hänen kuoltuaan vuonna 1980 kommunistihallinto alkoi vähitellen rapautua, ja osavaltiot riitautuivat lähinnä talousongelmien vuoksi.

Jugoslavia ei kuulunut Varsovan liittoon, eikä siellä ylläpidetty tyypillistä sosialistista suunnitelmataloutta, vaan osavaltioilla ja yrityksillä oli hyvin itsenäinen päätösvalta. Myöskään matkustamista ei rajoitettu, vaan suuri joukko jugoslaaveja työskenteli läntisen Euroopan maissa.

Liittovaltion osatasavallat ryhtyivät tavoittelemaan itsenäisyyttä 1990-luvun alussa, kun nationalismi voimistui ja taloutta koskevat riidat pahenivat. Rikkaammat osavaltiot, lähinnä Slovenia ja Kroatia, eivät enää halunneet avustaa köyhempiä alueita, jotka sijaitsivat Jugoslavian eteläosissa,

Kesällä 1991 Slovenian ja Kroatian itsenäisyysjulistusten jälkeen alkoivat Jugoslavian hajoamissodat, jotka jatkuivat sitten lähes vuosikymmenen ajan.


Kirjallisuutta: Alan Axelrod, The Real History of the Cold War (2009), s. 418-421; Karen Dawisha, Eastern Europe, Gorbachev, and Reform (1990); Misha Glenny, The Balkans 1804 - 1999 (1999), s. 622-662; William Hitchcock, The Struggle for Europe (2004), s. 348-379; Jeremy Isaacs - Taylor Downing, Cold War (1998), s. 355-421; Max Jakobson, Tilinpäätös (2003), s. 244-285; Henry Kissinger, Diplomacy (1994), s. 762-803; Walter LaFeber, America, Russia, and the Cold War, 1945 - 2000 (2002), s. 333-369; David Marples, The Collapse of the Soviet Union 1985 - 1991 (2004); David Mason, Revolution and Transition in East-Central Europe (1996), s. 51-154; Jack Matlock, Reagan and Gorbachev (2004); Martin McCauley, Russia, America and the Cold War 1949 - 1991 (2004), s. 82-101; Olav Njolstad (ed.), The Last Decade of the Cold War (2004); Silvio Pons - Federico Romero (eds.), Reinterpreting the End of the Cold War (2005); Ronald Powaski, The Cold War (1998), s. 258-293; Robert Service, The End of the Cold War 1985-1991 (2015), s. 400_481; W.R. Smyser, From Yalta to Berlin (1999), s. 327-402; Venäjän historia (2002), s. 494-549; Pekka Visuri, Maailman muutos ja Suomi (2011), s. 33-46 ja 89-97; Dmitri Volkogonov, The Rise and Fall of the Soviet Empire (1999), s. 299-529.