Suomi kylmässä sodassa - Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin synty

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin synty

414 2

Neuvostoliiton tavoitteena oli saada aikaan Euroopan rajat vahvistava
yleissopimus.
Itäryhmä teki useita aloitteita Euroopan turvallisuuskonferenssin
järjestämiseksi, mutta länsi torjui.
Keväällä 1969 Suomi tarjoutui konferenssin isännäksi.
Suomi kutsui Euroopan maat sekä Yhdysvallat ja Kanadan valmistaviin
kokouksiin Helsinkiin.
Turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi (ETYK) pidettiin Helsingissä ja
Genevessä vuosina 1972 - 1975.

Finlandia-talo Helsingissä. Rantanäkymä Genevestä.

Lisää aiheesta

Neuvostoliiton ja eräiden muiden itäblokin valtioiden tavoitteena oli ollut jo 1950-luvun puolivälistä saada aikaan Euroopan sodanjälkeiset rajat vahvistava yleissopimus. Itäryhmä teki useita aloitteita Euroopan turvallisuuskonferenssin pitämiseksi, mutta lännen kanta pysyi torjuvana.

Suomi tarjoutui turvallisuuskonferenssin isännäksi keväällä 1969 omalla laajennetulla esityksellään, joka sisälsi myös Yhdysvaltojen ja Kanadan mukaantulon. Saatuaan lähes kaikilta Euroopan mailta sekä Yhdysvalloilta ja Kanadalta myönteiset vastaukset Suomi kutsui ne Helsinkiin valmistaviin kokouksiin, jotka alkoivat marraskuussa 1972. Alkanut neuvottelujen sarja nimettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiksi (ETYK).

Konferenssin jatko tapahtui Genevessä ja päätöskokous Helsingissä kesällä 1975. Merkittävä tuloksena oli päätösasiakirjan julkaiseminen. Se toimi pohjana monille jatkotoimille ja seurantakokouksille.

Laatikot

Itäblokin aloitteet Euroopan turvallisuuskonferenssin pitämiseksi
Lännen näkökulma turvallisuuskonferenssiin 1970-luvun alussa
Etyk-neuvottelut Helsingissä ja Genevessä