Suomi Koiviston aikaan

621 7

  • Eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1983 päähallituspuolueet menestyivät hyvin.
  • Pääministerinä jatkoi Kalevi Sorsa ja ulkoministeriksi tuli
    Paavo Väyrynen.
  • Hallitukseen osallistuivat SDP, keskustapuolue, ruotsalainen
    kansanpuolue ja vaaleissa jälleen menestynyt SMP.
  • Valtioneuvoston tukena oli eduskunnan selvä enemmistö.

SKS 3 logo pikku

    Sorsan IV hallitus presidentin esittelyssä.

621 7

  • Eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1983 päähallituspuolueet menestyivät hyvin.
  • Pääministerinä jatkoi Kalevi Sorsa ja ulkoministeriksi tuli
    Paavo Väyrynen.
  • Hallitukseen osallistuivat SDP, keskustapuolue, ruotsalainen
    kansanpuolue ja vaaleissa jälleen menestynyt SMP.
  • Valtioneuvoston tukena oli eduskunnan selvä enemmistö.

SKS 3 logo pikku

    Sorsan IV hallitus presidentin esittelyssä.

Lisää aiheesta

Eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1983 päähallituspuolueet menestyivät, mutta lähinnä taloudellisten ongelmien vuoksi oli tarpeen laajentaa hallituspohjaa. Toisaalta Suomen Maaseudun Puolue (SMP) yllätti jälleen saaden 17 edustajapaikkaa.

Toukokuun alussa nimitetyssä hallituksessa pääministerinä jatkoi Kalevi Sorsa, ja ulkoministeriksi tuli Paavo Väyrynen. SDP sai kahdeksan ministerinpaikkaa ja keskustapuolue viisi. Ruotsalainen kansanpuolue ja SMP saivat hallitukseen kumpikin kaksi ministeriä. Valtioneuvoston tukena oli eduskunnassa selvä enemmistö, 123 edustajaa.

Hallituskokoonpano osoittautui onnistuneeksi ja kesti koko vaalikauden ajan, mikä oli edellisten vuosikymmenten aikana ollut harvinaista.


Kirjallisuutta: Osmo Apunen, Linjamiehet (2005), s. 284-360; Lauri Haataja, “Koiviston aika” teoksessa Suomi 75. Itsenäisen Suomen historia 4 (1992), s. 223-253; Martti Häikiö, Presidentin valinta (1993), s. 356-358; Max Jakobson, Tilinpäätös (2003), s. 240-259; Jorma Kallenautio, Suomi kylmän rauhan maailmassa (2005), s. 382-450; Ahti Karjalainen - Jukka Tarkka, Presidentin ministeri (1989), s. 230-245; Mauno Koivisto, Kaksi kautta I (1994), s. 1-313 ja Historian tekijät (1995), s. 1-280; Henrik Meinander, Tasavallan tiellä (1999), s. 448-471; Juhani Suomi, Pysähtyneisyyden aika (2005) ja Suomi, Neuvostoliitto ja yya-sopimus (2016), s. 413-545.