Suomi Koiviston aikaan

621 5

  • Suomen sisäpolitiikassa totuteltiin Kekkosen jälkeiseen aikaan.
  • Sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen
    yhteistyö jatkui.
  • Keskustapuolue menetti asemiaan erityisesti
    ulko- ja talouspolitiikan alalla.
  • Helmikuussa 1982 pääministeriksi kohonneen
    Kalevi Sorsan valta vahvistui sisäpolitiikan
    ohella myös ulkopoliittisissa kysymyksissä.

SKS 3 logo pikku

  Ministerit Väyrynen, Sorsa ja Vennamo                                                           Kalevi Sorsa (Työväenarkisto)

621 5

  • Suomen sisäpolitiikassa totuteltiin Kekkosen jälkeiseen aikaan.
  • Sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen
    yhteistyö jatkui.
  • Keskustapuolue menetti asemiaan erityisesti
    ulko- ja talouspolitiikan alalla.
  • Helmikuussa 1982 pääministeriksi kohonneen
    Kalevi Sorsan valta vahvistui sisäpolitiikan
    ohella myös ulkopoliittisissa kysymyksissä.

SKS 3 logo pikku

  Ministerit Väyrynen, Sorsa ja Vennamo                                                           Kalevi Sorsa (Työväenarkisto)

Lisää aiheesta

Suomen sisäpolitiikassa elettiin 1980-luvun alkupuolella totutteluvaihetta Urho Kekkosen jälkeiseen aikaan. Hänen pitkällä 25 vuoden presidenttikaudellaan oli kehittynyt käytäntöjä, joista haluttiin nyt luopua. Puhuttiin erityisesti ulkopolitiikan parlamentarisoinnista, mutta myös tasavallan presidentin sisäpoliittisia valtaoikeuksia haluttiin karsia.

Sosiaalidemokraattien ja keskustapuolueen yhteistyö jatkui, mutta keskustapuolue menetti asemiaan erityisesti ulko- ja talouspolitiikan alalla. Mitään kovin äkkinäisiä muutoksia ei silti haluttu tehdä, eikä nähty tarvetta perustuslain muutoksiin.

Helmikuussa 1982 pääministeriksi kohonneen Kalevi Sorsan valta vahvistui sisäpolitiikan ohella myös ulkopoliittisissa kysymyksissä, ja eduskuntakin vähitellen aktivoitui ulkopolitiikan päätöksenteossa. Perustuslaki antoi kuitenkin tasavallan presidentille määräysvallan Suomen suhteista ulkomaihin.