Maailma suursodan jälkeen

225 7

  • Potsdamin konferenssin päätösten mukaan saksalaisväestöä sai
    vanhoilta asuinalueiltaan siirtää supistettuun Saksaan.
  • Saksan ”itäalueilta” mutta myös Unkarista ja Jugoslaviasta
    karkotettiin sodan päätösvaiheessa ja sen jälkeen
    yli 10 miljoonaa saksalaista erittäin väkivaltaisesti.

 SKS 3 logo pikku

225 7

  • Potsdamin konferenssin päätösten mukaan saksalaisväestöä sai
    vanhoilta asuinalueiltaan siirtää supistettuun Saksaan.
  • Saksan ”itäalueilta” mutta myös Unkarista ja Jugoslaviasta
    karkotettiin sodan päätösvaiheessa ja sen jälkeen
    yli 10 miljoonaa saksalaista erittäin väkivaltaisesti.

 SKS 3 logo pikku

Lisää aiheesta

Potsdamin konferenssin päätöksiin kuului määräys, jonka mukaan saksalaisväestöä sai siirtää vanhoilta asuinalueiltaan supistettuun Saksaan “järjestyneellä ja humaanilla tavalla”. Käytännössä Saksan “itäalueilta” Puolasta, Tshekkoslovakiasta ja Itä-Preussista mutta myös Unkarista ja Jugoslaviasta karkotettiin sodan päätösvaiheissa ja sen jälkeen yli 10 miljoonaa saksalaista erittäin väkivaltaisesti.
Karkotuksien ja kostotoimien yhteydessä arvioidaan yli miljoonan saksalaisen saaneen surmansa. Karkotukset olivat suurelta osin kostotoimia saksalaisten sodanaikaisesta mielivallasta paikallisia asukkaita kohtaan, ja ne sekoittuivat kymmeniä miljoonia ihmisiä koskeneisiin pakkosiirtoihin ja suoranaisiin kansanmurhiin toisen maailmansodan aikana. Kesti kauan, ennen kuin näistä asioista Saksassakaan tehtiin kunnollisia selvityksiä, joten monenlaiset huhut ja legendat jäivät elämään. Virallisissakin tilastoissa on ollut paljon tulkinnanvaraisuutta.


Kirjallisuutta: Hermann Graml, Die Alliierten und die Teilung Deutschlands (1985), s. 21-104; Andreas Hillgruber, Deutsche Geschichte 1945 - 1982 (1983), s. 11-35; Wilfried Loth, Die Teilung der Welt 1941 - 1955 (1980), s. 79-118; Peter Moreira, The Jew Who Defeated Hitler (2014); W.R. Smyser, From Yalta to Berlin (1999), s. 5-51; Pekka Visuri - Tuomas Forsberg, Saksa ja Suomi (1992), s. 62 – 81; Pekka Visuri, Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947 (2015), s. 160-190.