Maailma suursodan jälkeen

226 2

  • Kansainvälinen sotarikostuomioistuin aloitti Nürnbergissä marraskuussa 1945
    prosessin Saksan ylimpiä siviili- ja sotilasjohtajia vastaan.
  • ”Nürnbergin periaatteiden” mukaan syytteet jaettiin kolmeen kategoriaan,
    jotka olivat: rikokset rauhaa vastaan, sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä
    vastaan.
  • Kansallisen lainsäädännön poikkeavat määräykset tai esimiehen käsky
    eivät vapauttaisi syytteestä.
  • Nuo periaatteet hyväksyttiin pohjaksi myös
    muille oikeudenkäynneille.

 SKS 3 logo pikku

226 2

  • Kansainvälinen sotarikostuomioistuin aloitti Nürnbergissä marraskuussa 1945
    prosessin Saksan ylimpiä siviili- ja sotilasjohtajia vastaan.
  • ”Nürnbergin periaatteiden” mukaan syytteet jaettiin kolmeen kategoriaan,
    jotka olivat: rikokset rauhaa vastaan, sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä
    vastaan.
  • Kansallisen lainsäädännön poikkeavat määräykset tai esimiehen käsky
    eivät vapauttaisi syytteestä.
  • Nuo periaatteet hyväksyttiin pohjaksi myös
    muille oikeudenkäynneille.

 SKS 3 logo pikku

Lisää aiheesta

Kansainvälinen sotarikostuomioistuin kokoontui Nürnbergiin 20.11.1945 tuomitsemaan Saksan ylimpiä siviili- ja sotilasjohtajia. Monet heistä olivat kuitenkin Hitlerin tapaan jo surmanneet itsensä.

“Nürnbergin periaatteet” hyväksyttiin pohjaksi myös muille sotarikos- ja sotasyyllisyysoikeudenkäynneille. Niiden mukaan syytteet jaettiin kolmeen kategoriaan: 1) rikokset rauhaa vastaan, joihin kuului hyökkäyssodan valmistelu ja käyminen, 2) sotarikokset, jotka tarkoittivat kansainvälisesti sovittujen sodan oikeussääntöjen loukkaamista, ja 3) rikokset ihmisyyttä vastaan, joihin sisällytettiin siviiliväestön murhaaminen tai muu tuhoaminen ja yleensäkin ihmisarvoa alentava kohtelu.

Lisäksi määritettiin, etteivät kunkin maan kansallisen lainsäädännön mahdollisesti poikkeavat määräykset tai esimiehen antama käsky vapauta syytteestä, vaan jokainen vastaa itse teoistaan kansainvälisesti sovittujen normien mukaisesti. Sotarikossyytteistä ei vapauttanut myöskään se, että asianomainen valtio ei ollut sodan oikeussääntöjä koskeviin sopimuksiin.

YK julisti nuo ns. Nürnbergin periaatteet kansainväliseksi tapaoikeudeksi, jota kaikkien on noudatettava.