Kamppailu Suomen puolueettomuudesta 1970-luvulla

421 5

  • Lännessä Suomea ruvettiin yhä useammin
    kutsumaan puolueettomaksi maaksi.
  • Se herätti Neuvostoliiton epäluuloja.
  • Suomen ulkopoliittisissa linjauksissa
    puolueettomuuden ja puolueettomuus-
    politiikan määrittely saivat keskeisen
    sijan.
  • Suomen puolueettomuustulkinnasta
    kiinnipitäminen oli myös
    kannanotto yya-sopimuksen
    sotilasliittoluonnetta vastaan ja
    etäisyyden pitoa Neuvostoliiton 
    ylivaltapyrkimyksiin.

SKS 3 logo pikku  

421 5

  • Lännessä Suomea ruvettiin yhä useammin
    kutsumaan puolueettomaksi maaksi.
  • Se herätti Neuvostoliiton epäluuloja.
  • Suomen ulkopoliittisissa linjauksissa
    puolueettomuuden ja puolueettomuus-
    politiikan määrittely saivat keskeisen
    sijan.
  • Suomen puolueettomuustulkinnasta
    kiinnipitäminen oli myös
    kannanotto yya-sopimuksen
    sotilasliittoluonnetta vastaan ja
    etäisyyden pitoa Neuvostoliiton 
    ylivaltapyrkimyksiin.

SKS 3 logo pikku  

Lisää aiheesta

Lännessä Suomea ryhdyttiin 1970-luvun alkupuolella yhä useammin kutsumaan puolueettomaksi maaksi, mikä herätti Neuvostoliiton epäluuloja. Taustalla oli Suomen pyrkimys tiivistää taloudellisia suhteita länteen ja hankkia kannatusta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin pitämiselle.

Suomalaisessa ulkopolitiikan keskustelussa ja tutkimuksessa puolueettomuuden ja puolueettomuuspolitiikan määrittely saivat keskeisen sijan. Suomalaisesta puolueettomuustulkinnasta kiinnipitäminen oli samalla kannanotto yya-sopimuksen sotilasliittoluonnetta vastaan ja etäisyyden pitoa Neuvostoliiton ylivaltapyrkimyksien suhteen. Neuvostoliitto piti kiinni omasta tulkinnastaan, jonka mukaisesti yya-sopimus muodosti maiden naapurimaiden välisten suhteiden perustan ja edellytti Suomen toimivan sen mukaisesti. Siksi tuota vaihetta voidaan hyvällä syyllä kutsua ”kamppailuksi Suomen puolueettomuudesta”.


Kirjallisuutta: Osmo Apunen, Linjamiehet (2005), s. 167-281; Max Jakobson, Tilinpäätös (2003), s. 113-136; Jorma Kallenautio, Suomi kylmän rauhan maailmassa (2005), s. 223-387; Keijo Korhonen, Sattumakorpraali (1999), s. 156-177; Henrik Meinander, Tasavallan tiellä (1999), s. 358-447; Kimmo Rentola, Vallankumouksen aave (2005); Jukka Seppinen, Urho Kekkonen - Suomen johtaja (2004), s. 517-546; Timo Soikkanen, Presidentin ministeriö (2003), s. 253-271; Juhani Suomi, Taistelu puolueettomuudesta (1996); Juhani Suomi, Suomi, Neuvostoliitto ja yya-sopimus (2016), s. 307-412; Klaus Törnudd, Sanat ja teot (1982) ja Turvallisuus on oven avaamista (2005), s. 55-68.