Kamppailu Suomen puolueettomuudesta 1970-luvulla

421 2

  • Naton uhka-analyyseissä todettiin Varsovan liiton
    vahvistuminen ja vaara Neuvostoliiton voiman
    käytöstä sotilasliittojen välialueilla,
    ”harmaalla vyöhykkeellä”.
  • Uhkan katsottiin kohdistuvan lähinnä
    Keski- ja Etelä-Eurooppaan.
  • Natossa arvioitiin, ettei Suomen
    suhteen ollut aihetta uusiin
    toimiin.
  • Neuvostoliitossa pidettiin
    hälyttävänä erityisesti Suomen
    osallistumista Nordek-hankkeeseen.

SKS 3 logo pikku  

421 2

  • Naton uhka-analyyseissä todettiin Varsovan liiton
    vahvistuminen ja vaara Neuvostoliiton voiman
    käytöstä sotilasliittojen välialueilla,
    ”harmaalla vyöhykkeellä”.
  • Uhkan katsottiin kohdistuvan lähinnä
    Keski- ja Etelä-Eurooppaan.
  • Natossa arvioitiin, ettei Suomen
    suhteen ollut aihetta uusiin
    toimiin.
  • Neuvostoliitossa pidettiin
    hälyttävänä erityisesti Suomen
    osallistumista Nordek-hankkeeseen.

SKS 3 logo pikku  

Lisää aiheesta

Suomen turvallisuuspoliittista asemaa arvioitiin lännessä uudelta pohjalta syksystä 1968 alkaen. Naton tekemissä uhka-analyyseissa todettiin Varsovan liiton suhteellinen voiman kasvu ja samalla vaara, että Neuvostoliitto käyttäisi asevoimia entistä herkemmin sotilasliittojen välialueilla eli “harmaalla vyöhykkeellä”. Uhkan arveltiin kohdistuvan lähinnä Keski- ja Etelä-Eurooppaan, joten Suomi ei antanut aihetta uusiin toimiin myöskään Naton puolelta.

Neuvostoliitossa sen sijaan pantiin merkille lännen taloudellisen vetovoiman kasvu, jolloin hälyttävää Moskovan silmissä oli erityisesti Suomen osallistuminen Nordek-hankkeeseen. Moskovassa tehostettiinkin toimia Suomen poliittisen itäsidonnaisuuden vahvistamiseksi.