“Kekkosen linjan” synty

327 8

  • Noottikriisi paljasti Suomen päätöksentekojärjestelmän ja puolustuskyvyn
    heikkouksia.
  • Se ei kuitenkaan merkinnyt todellista käännettä Suomen puolustuspolitiikassa,
    sillä maanpuolustuksen keskeiset ongelmat tiedettiin.
  • Hankinnat toteutettiin aiempien suunnitelmien mukaan. 
  • Presidentti Kekkosen ohjauksessa kehittyi turvallisuuspolitiikan doktriini,
    jossa maanpuolustus määritettiin tukemaan ulkopolitiikkaa.

SKS 3 logo pikku   Pääministeri Macmillan ja presidentti Kekkonen.                                     Puolustusneuvosto

327 8

  • Noottikriisi paljasti Suomen päätöksentekojärjestelmän ja puolustuskyvyn
    heikkouksia.
  • Se ei kuitenkaan merkinnyt todellista käännettä Suomen puolustuspolitiikassa,
    sillä maanpuolustuksen keskeiset ongelmat tiedettiin.
  • Hankinnat toteutettiin aiempien suunnitelmien mukaan. 
  • Presidentti Kekkosen ohjauksessa kehittyi turvallisuuspolitiikan doktriini,
    jossa maanpuolustus määritettiin tukemaan ulkopolitiikkaa.

SKS 3 logo pikku   Pääministeri Macmillan ja presidentti Kekkonen.                                     Puolustusneuvosto

Lisää aiheesta

Suomen turvallisuuspolitiikan toimivuudelle Moskovan nootti oli käytännön testi, joka paljasti päätöksentekojärjestelmän ja reaalisen puolustuskyvyn heikkouksia.

Noottikriisi merkitsi todellista käännettä Suomen puolustuspolitiikassa. Kaikki maanpuolustuksen keskeiset ongelmat, esimerkiksi ilmapuolustuksen heikkous, olivat olleet suunnittelijoiden ja poliittisen johdon tiedossa, ja lopulta päätetyt hankinnatkin toteutettiin jo tehtyjen alustavien suunnitelmien mukaan. Kriisitietoisuus vain sai ohjelmat paremmin läpi.

Toisaalta kriisin hälvettyä poliittinen vastavaikutus alkoi parissa vuodessa jälleen jarruttaa puolustusvoimien materiaaliohjelmien etenemistä.

Noottikriisin kokemuksista ja edeltävistä 1950-luvun lopun valmistelutöistä kehittyi presidentti Kekkosen tiukassa ohjauksessa turvallisuuspolitiikan doktriini, jossa ulkopolitiikka astettiin etujijalle ja maanpuolustus määritettiin sitä tukevaksi elementiksi.


Kirjallisuutta: Osmo Apunen, Linjamiehet. Paasikivi-Seuran historia (Tammi, Helsinki 2005), s. 73-106; Kari Hokkanen, Kekkosen maalaisliitto 1950 - 1962 (2002), s. 491-533; Martti Häikiö, Presidentin valinta (1993), s. 81-88; Max Jakobson, Pelon ja toivon aika (2001), s. 314-334; Jorma Kallenautio, Suomi kylmän rauhan maailmassa (2005), s. 126-146; Ahti Karjalainen - Jukka Tarkka, Presidentin ministeri. Ahti Karjalaisen ura Urho Kekkosen Suomessa (Otava, Keuruu 1989), s. 99-123; Seppo Keränen, Moskovan tiellä (1990), s. 61-87; Henrik Meinander, Tasavallan tiellä (1999), s. 343-346; Hannu Rautkallio, Agenda Suomi (1999), s. 131-175; Pertti Salminen, Puolueettomuuden nimeen (1995), s. 84-136; Timo Soikkanen, Presidentin ministeriö (2003), s. 232-248; Juhani Suomi, Kriisien aika (1992), s. 475-595; Juhani Suomi, Suomi, Neuvostoliitto ja yya-sopimus (2016), s. 242-265; Pekka Visuri, Puolustusvoimat kylmässä sodassa (1994), s. 178-224; Pekka Visuri, “Noottikriisi 1961" teoksessa Suomi ja kriisit (2003), s. 50-73; Pekka Visuri, Idän ja lännen välissä – puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (2. p. 2016), 69-93.