Maailma suursodan jälkeen

227 3

  • Pariisissa heinäkuussa 1946 alkaneeseen rauhankonferenssiin osallistui
    kaikkiaan 21 valtiota.
  • Sopimusluonnoksiin ei yleensä tehty mitään lievennyksiä, vaan niihin liitettiin
    etenkin asevoimia koskevia entistä tiukempia säädöksiä.
  • Rauhansopimukset allekirjoitettiin Pariisissa 10.2.1947, ja ne tulivat voimaan
    seuraavana syksynä.
  • Saksan ja Itävallan rauhansopimuksia ei päästy edes kunnolla valmistelemaan.

 SKS 3 logo pikku

227 3

  • Pariisissa heinäkuussa 1946 alkaneeseen rauhankonferenssiin osallistui
    kaikkiaan 21 valtiota.
  • Sopimusluonnoksiin ei yleensä tehty mitään lievennyksiä, vaan niihin liitettiin
    etenkin asevoimia koskevia entistä tiukempia säädöksiä.
  • Rauhansopimukset allekirjoitettiin Pariisissa 10.2.1947, ja ne tulivat voimaan
    seuraavana syksynä.
  • Saksan ja Itävallan rauhansopimuksia ei päästy edes kunnolla valmistelemaan.

 SKS 3 logo pikku

Lisää aiheesta

Heinäkuussa 1946 alkaneeseen rauhankonferenssiin Pariisissa osallistui kaikkiaan 21 sodassa Yhdistyneiden Kansakuntien (liittoutuneiden) puolella ollutta valtiota. Liittoutuneiden viiden suurvallan (Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Ison-Britannian, Ranskan ja Kiinan) ulkoministerit olivat kokouksissaan valmistelleet sopimusluonnokset, ja päättivät lopulta myös rauhansopimusten viimeistelystä varsinaisen rauhankonferenssin jälkeen. Muut liittoutuneisiin kuuluvat maat saivat oikeuden esittää tekstiluonnoksiin muutoksia, mutta hyvin harva esitys tuotti tulosta.

Sopimusluonnoksiin ei yleensä tehty mitään lievennyksiä, vaan päinvastoin niihin liitettiin eräitä entistä tiukempia säädöksiä, etenkin asevoimia rajoittaviin sotilasartikloihin. Siten Suomeakin koskevat rauhansopimuksen sotilasartiklat määräytyivät lähinnä yleisen linjan mukaisesti sekä toisaalta ilmauksena länsivaltojen ja Neuvostoliiton välillä kiristyneistä suhteista.

Pariisin rauhansopimukset allekirjoitettiin 10.2.1947 ja tulivat voimaan ratifiointien jälkeen seuraavana syksynä.

Saksan ja Itävallan rauhansopimuksia ei kuitenkaan enää päästy edes kunnolla valmistelemaan, kun vastakkaisten suurvaltablokkien muodostuminen vuonna 1947 tyrehdytti yhteistyön. Saksa ja Itävalta jäivät toistaiseksi miehityshallinnon alaisuuteen.


Kirjallisuutta: Tuomo Polvinen, Jaltasta Pariisin rauhaan (1981), s. 92 - 270 ja J.K. Paasikivi. Valtiomiehen elämäntyö 4: 1944 – 1948 (1995); Pekka Visuri, Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944 - 1947 (2015), s. 209 - 227.