Suomen aseman vakiintuminen 1947 - 1948

241 5

  • Suomi ratifioi rauhansopimuksen jo varhaisessa vaiheessa.
  • Suurvaltojen kiistat viivyttivät sopimuksen voimaantuloa
    syyskuuhun 1947 asti.
  • Rauhansopimuksen toimeenpanon valvonta annettiin
    Neuvostoliiton ja Ison-Britannian lähetystöille.
  • Pariisin rauhansopimus on jäänyt voimaan, pois luettuna
    sotilasartiklat, joiden velvoitteista Suomi irtautui
    syyskuussa 1990.

 SKS 3 logo pikku

241 5

  • Suomi ratifioi rauhansopimuksen jo varhaisessa vaiheessa.
  • Suurvaltojen kiistat viivyttivät sopimuksen voimaantuloa
    syyskuuhun 1947 asti.
  • Rauhansopimuksen toimeenpanon valvonta annettiin
    Neuvostoliiton ja Ison-Britannian lähetystöille.
  • Pariisin rauhansopimus on jäänyt voimaan, pois luettuna
    sotilasartiklat, joiden velvoitteista Suomi irtautui
    syyskuussa 1990.

 SKS 3 logo pikku

Lisää aiheesta

Suomi ratifioi rauhansopimuksen melko pian, mutta suurvaltojen kiistat viivyttivät sopimusten voimaantuloa aina syyskuulle 1947. Liittoutuneiden valvontakomissio poistui maasta pian sen jälkeen.

Rauhansopimuksen toimeenpanon valvonta annettiin Neuvostoliiton ja Ison-Britannian lähetystöille, joiden piti yhteisymmärryksessä antaa tarvittavat sovellutusohjeet. Kylmän sodan alkaminen esti kuitenkin niitä pääsemästä sopimukseen, joten sotilasartikloissa määrätyt aseistuksen luovutus- ja tuhoamisvelvoitteet jäivät lopulta täyttämättä.

Pariisin rauhansopimus on jäänyt voimaan, mutta sen sotilasartiklojen velvoitteista Suomi irtautui syyskuussa 1990.


Kirjallisuutta: Tuomo Polvinen, Jaltasta Pariisin rauhaan (1981), s. 159 - 280; Tuomo Polvinen, J.K. Paasikivi. Valtiomiehen elämäntyö 4 (1999), s. 289 - 353; Ilkka Seppinen - Olli Vehviläinen, “Kylmän sodan rajamaa” teoksessa Kansakunta sodassa 3 (1992), s. 294 - 299; Jukka Tarkka, “Kriisi ja rauha” teoksessa Suomi 75. Itsenäisen Suomen historia 3 (1991), s. 191 - 193; Pekka Visuri, Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa 1944-1947 Docendo 2015), s. 209-227.