Suomi kylmässä sodassa - Vaatimukset ”armeijan demokratisoimiseksi”

Vaatimukset ”armeijan demokratisoimiseksi”

264 3

Puolustusvoimien henkilöstöä syytettiin demokratian vastaisuudesta.
Äärivasemmiston vaatimukset ”armeijan demokratisoimisesta” itäblokin
malliin eivät toteutuneet.
Tasavallan presidentillä oli ylipäällikkönä mahdollisuus päättää kaikista
merkittävistä puolustuspoliittisista linjauksista.
Puolustusministeri huolehti sodanjälkeisissä oloissa lähinnä varojen
saamisesta pakollisiin kulutusmenoihin.

Johtavia kommunisteja Hertta Kuusinen ja Yrjö Leino

Lisää aiheesta

Sisäpoliittinen kamppailu koski myös puolustuslaitosta. Puolustusvoimien henkilöstö oli joutunut tappiolliseksi kääntyneen sodan jälkeen sekä syntipukin asemaan että syytetyksi demokratian vastaisuudesta.

Äärivasemmiston vaatimukset “armeijan demokratisoimiseksi” itäblokin mallin mukaisesti eivät kuitenkaan toteutuneet. Oli selvästi hankalampi saada otetta puolustusvoimiin kuin esimerkiksi Valpoon tai yleisradioon. Yksistään sotilasvirkojen kelpoisuusvaatimukset olivat jo esteenä. Lisäksi Suomen valtiosääntö antoi tasavallan presidentille ylipäällikkönä mahdollisuuden pitää käsissään kaikki merkittävät puolustuspolitiikan ratkaisut, kun puolustusministerille kuuluva budjettivaltakaan ei sodanjälkeisissä oloissa tarjonnut muita vaihtoehtoja kuin pakollisista kulutusmenoista huolehtimisen.

Laatikot

Vaatimuksia armeijan demokratisoimiseksi