Euroopan tilanteen vakiintuminen ja liennytyskehitys

412 3

  • ”Itäsopimuksien” ratifiointi Länsi-Saksassa osoittautui vaikeaksi.
  • Suuri joukko saksalaisia ei halunnut tunnustaa Oder-Neissen jokilinjalle
    vedettyä rajaa.
  • Vielä vaikeammalta tuntui vuonna 1972 tehdyn liittotasavallan ja DDR:n
    perussopimuksen ratifioiminen.
  • Perussopimus tuli kuitenkin voimaan vuonna 1973.
  • Kumpaakin Saksan valtiota pidettiin nyt itsenäisinä, ja ne otettiin myös
    YK:n jäseniksi.

SKS 3 logo pikku  

412 3

  • ”Itäsopimuksien” ratifiointi Länsi-Saksassa osoittautui vaikeaksi.
  • Suuri joukko saksalaisia ei halunnut tunnustaa Oder-Neissen jokilinjalle
    vedettyä rajaa.
  • Vielä vaikeammalta tuntui vuonna 1972 tehdyn liittotasavallan ja DDR:n
    perussopimuksen ratifioiminen.
  • Perussopimus tuli kuitenkin voimaan vuonna 1973.
  • Kumpaakin Saksan valtiota pidettiin nyt itsenäisinä, ja ne otettiin myös
    YK:n jäseniksi.

SKS 3 logo pikku  

Lisää aiheesta

412 3 kaavio2“Itä-sopimuksien” ratifiointi Länsi-Saksassa osoittautui vaikeaksi, koska suuri joukko saksalaisia ei halunnut tunnustaa Oder-Neisselle vedettyä rajaa.

Vieläkin vaikeammalta tuntui vuonna 1972 tehdyn liittotasavallan ja DDR:n perussopimuksen ratifioiminen. Oikeiston lehdet käyttivät DDR:stä yhä nimitystä “neuvostovyöhyke” tai “niin sanottu DDR”.

Perussopimus tuli voimaan kesäkuussa 1973, jolloin kumpaakin Saksan puoliskoa voitiin virallisesti pitää itsenäisinä ja tunnustettuina valtioina, joskaan ei toisiinsa nähden ulkomaina. Ne otettiin myös YK:n jäseniksi.
Laatikko: Kamppailu “itäsopimuksista” Saksan liittopäivillä.


Kirjallisuutta: Seppo Hentilä, Kaksi Saksaa ja Suomi (2003), s. 107 - 119; Andreas Hillgruber, Deutsche Geschichte 1945 - 1982 (1983), s. 87 - 140; William Hitchcock, The Struggle for Europe (2004), s. 293 - 300; Jeremy Isaacs - Taylor Downing, Cold War (1998), s. 282 - 283; W.R. Smyser, From Yalta to Berlin (1999), s. 210 - 277; Pekka Visuri - Tuomas Forsberg, Saksa ja Suomi (1992), s. 116 - 135.