Suomen turvallisuuspoliittisen linjan vakiintuminen

336 4

  • Liittoutumaton Ruotsi alkoi olla Suomelle yhä merkittävämpi sotilaallinen
    yhteistyökumppani.
  • Yhteistyöhön sisältyi upseerikoulutusta ja ennen
    kaikkea ilmapuolustuksen kalustohankintoja.
  • Mitään tiiviimpää sotilaallista yhteistyötä
    ei harrastettu.

SKS 3 logo pikku   

336 4

  • Liittoutumaton Ruotsi alkoi olla Suomelle yhä merkittävämpi sotilaallinen
    yhteistyökumppani.
  • Yhteistyöhön sisältyi upseerikoulutusta ja ennen
    kaikkea ilmapuolustuksen kalustohankintoja.
  • Mitään tiiviimpää sotilaallista yhteistyötä
    ei harrastettu.

SKS 3 logo pikku   

Lisää aiheesta

Sotilaallisella alalla alkoi liittoutumaton Ruotsi olla - Sveitsin ohella - Suomelle yhä merkittävämpi yhteistyökumppani. Yhteistyöhön sisältyi upseerikoulutusta ja erityisesti ilmapuolustuksen kalustohankintoja. Myös huoltovarmuutta ja maitten välisiä viestiyhteyksiä parannettiin.

Tiedustelutietoja vaihdettiin muun muassa noottikriisin yhteydessä vuonna 1961, mutta mitään varsinaista operatiivista sotilasyhteistyötä ei harjoitettu.


Kirjallisuutta: Osmo Apunen, Linjamiehet (2005), s. 163-171; Pertti Salminen, Puolueettomuuden nimeen (1995), s. 237-245 ja 291-311; Juhani Suomi, Presidentti (1994), s. 305-328; Tapani Suominen, Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa (2002), s. 243-266; Pekka Visuri, Idän ja lännen välissä – puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (2. p. 2016), s. 137-144 ja 227-229.