Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys 1960-luvulla

343 5

  • Maalaisliitto/keskustapuolueen pyrkimys siirtyä kaupunkeihin ja
    myötäillä vasemmiston talouspolitiikkaa antoi tilaa Veikko Vennamon
    johtamalle protestipuolueelle, vuodesta 1966
    nimellä Suomen Maaseudun Puolue (SMP).
  • SMP vetosi maaseudun rakennemuutoksesta
    kärsineeseen kansanosaan ja oli myös
    Kekkos-vastainen.
  • Perinteisten keskustan pikkupuolueiden
    kannatusluvut pysyivät alhaisina.

SKS 3 logo pikku                                                                                SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo

343 5

  • Maalaisliitto/keskustapuolueen pyrkimys siirtyä kaupunkeihin ja
    myötäillä vasemmiston talouspolitiikkaa antoi tilaa Veikko Vennamon
    johtamalle protestipuolueelle, vuodesta 1966
    nimellä Suomen Maaseudun Puolue (SMP).
  • SMP vetosi maaseudun rakennemuutoksesta
    kärsineeseen kansanosaan ja oli myös
    Kekkos-vastainen.
  • Perinteisten keskustan pikkupuolueiden
    kannatusluvut pysyivät alhaisina.

SKS 3 logo pikku                                                                                SMP:n puheenjohtaja Veikko Vennamo

Lisää aiheesta

Maalaisliitto/keskustapuolueen pyrkimys siirtyä kaupunkeihin ja myötäillä vasemmiston talouspolitiikkaa antoi vuosikymmenen lopulla tilaa Veikko Vennamon johtamalle maaseudun protestipuolueelle, joka vuodesta 1966 toimi nimellä Suomen Maaseudun Puolue (SMP).

Vennamo tunsi sodanjälkeisen asutustoiminnan johtajana hyvin väestönosan, joka asui maaseudulla usein elinkelvottomiksi muuttuneilla alueilla. Puolue vetosi maaseudun rakennemuutoksesta kärsineeseen kansanosaan ja lupasi pitää sen puolia.

SMP:n puheenjohtaja Vennamo oli jo 1950-luvulla kääntynyt Kekkosen vastustajaksi, ja puheenjohtajalla oli vahva vaikutus puolueeseensa. Kekkosvastaisuus alkoi leimata laajemminkin puolueen toimintaa, vaikka se keskittyi vahvasti sisäpolitiikkaan.

Perinteisten keskustan pikkupuolueiden kannatusluvut pysyivät 1960-luvulla alhaisina. Myöskään SMP:n vahvistuminen ei ollut vielä kovin selkeästi nähtävillä, vaan se pääsi yllättämään vuoden 1970 eduskuntavaaleissa.


Kirjallisuutta: Olavi Borg - Risto Sänkiaho, “Työväen ja talonpoikien viimeinen valtakausi alkaa - vuoden 1966 vaalit vedenjakajana” teoksessa Suomalaisten tarina 4. Järjestelmien aika (1993), s. 115 - 121; Lauri Haataja, “Kekkosen aika” teoksessa Suomi 75. Itsenäisen Suomen historia 4 (1992); Riitta Hjerppe, “Suomi osaksi hyvinvointi-Eurooppaa” teoksessa Suomalaisten tarina 4. Järjestelmien aika (1993), s. 13 - 18; Seppo Kääriäinen, Sitä niittää mitä kylvää (2002), s. 12 - 16 ja 90 - 105; Henrik Meinander, Tasavallan tiellä (1999), s. 358 - 407; Juhani Mylly, “Asutuspolitiikasta suureen muuttoon -- pientila-Suomen kuihtuminen” teoksessa Suomalaisen yhteiskunnan poliittinen historia (2005), s. 150 - 170; Jouko Vahtola, Suomen historia (2003), s. 402 - 403.