Suomen reagointi kylmän sodan päättymiseen

644 1

  • Suomen oli otettava kantaa Euroopan yhteisön tarjoukseen
    muodostaa yhteinen talousalue vapaakauppaliitto Eftan kanssa.
  • Hallitus torjui jäsenyyden EY:ssä lähinnä poliittisiin
    velvoitteisiin ja maatalouspolitiikkaan liittyvistä syistä.
  • Neuvottelut Euroopan talousalueen (ETA) muodostamisesta
    aloitettiin syksyllä 1989.
  • ETA-sopimus valmistui kesällä 1992.

SKS 3 logo pikku

   

644 1

  • Suomen oli otettava kantaa Euroopan yhteisön tarjoukseen
    muodostaa yhteinen talousalue vapaakauppaliitto Eftan kanssa.
  • Hallitus torjui jäsenyyden EY:ssä lähinnä poliittisiin
    velvoitteisiin ja maatalouspolitiikkaan liittyvistä syistä.
  • Neuvottelut Euroopan talousalueen (ETA) muodostamisesta
    aloitettiin syksyllä 1989.
  • ETA-sopimus valmistui kesällä 1992.

SKS 3 logo pikku

   

Lisää aiheesta

Länsi-Euroopan taloudellisen integraation seuranta oli Suomessa verraten tiivistä jo 1980-luvun lopulla, kun oli määritettävä kanta Euroopan yhteisön tarjoukseen muodostaa yhteinen talousalue Efta-maiden kanssa. Sitä pidettiin hyödyllisenä hankkeena. Hallitus torjui sen sijaan jäsenyyden EY:ssä lähinnä siihen sisältyvien poliittisten velvoitteiden ja yhteisen maatalouspolitiikan tuottamien ongelmien vuoksi.

Suomi aloitti syksyllä 1989 muiden Efta-maiden ohella EY:n kanssa neuvottelut Euroopan talousalueen (ETA) muodostamisesta. Suomessa pidettiin tärkeänä saada niistä hyvä lopputulos riippumatta siitä, miten suhtautua EY-jäsenyyteen.

ETA-sopimus valmistui kesällä 1992, mutta neuvottelujen kestäessä useat Efta-maat olivat jo jättäneet hakemuksen liittymisestä Euroopan yhteisöön. Tämä kehitys vaikeutti yhteisen talousalueen muodostamista ja heikensi sopimuksen merkittävyyttä. ETA-sopimus alkuperäismuodossaan jäi odottamaan integraation jatkokehitystä, lähinnä uusien jäsenten ottamista Euroopan yhteisöön.