Paasikiven kauden päätös

269 1

  • Suomi jätti vuonna 1947 hakemuksen YK:n
    jäseneksi.
  • Kylmän sodan kiristyessä presidentti Paasikivi
    alkoi epäillä jäsenyyden hyödyllisyyttä.
  • Suurvallat estivät uusien jäsenten
    hyväksymisen lähes vuosikymmenen ajan.
  • Joulukuussa 1955 Suomi hyväksyttiin YK:n
    jäseneksi.

   Suomen ensimmäinen YK-lähettiläs G. A. Gripenberg (vas.) ja pääsihteeri Dag Hammarskjöld YK:n päämajassa vuonna 1956. Kuva: UN PhotoSKS 3 logo pikku

269 1

  • Suomi jätti vuonna 1947 hakemuksen YK:n
    jäseneksi.
  • Kylmän sodan kiristyessä presidentti Paasikivi
    alkoi epäillä jäsenyyden hyödyllisyyttä.
  • Suurvallat estivät uusien jäsenten
    hyväksymisen lähes vuosikymmenen ajan.
  • Joulukuussa 1955 Suomi hyväksyttiin YK:n
    jäseneksi.

   Suomen ensimmäinen YK-lähettiläs G. A. Gripenberg (vas.) ja pääsihteeri Dag Hammarskjöld YK:n päämajassa vuonna 1956. Kuva: UN PhotoSKS 3 logo pikku

Lisää aiheesta

Suomi oli jättänyt kesällä 1947, heti Pariisin rauhansopimuksen vahvistamisen jälkeen, hakemuksen YK:n jäseneksi. Kylmän sodan kiristyessä presidentti Paasikivi alkoi kuitenkin epäillä jäsenyyden hyödyllisyyttä eikä ollut pahoillaan ratkaisun viivästymisestä.

Suurvallat estivät uusien jäsenien hyväksymisen lähes vuosikymmenen ajan kiistellessään omien suojattiensa puolesta.

Suomi osallistui 1950-luvun alussa jo monien YK:n alajärjestöjen toimintaan, joten varsinaisen jäsenyyden viivästyminen alettiin kokea kiusalliseksi. Vasta syksyllä 1955 kansainvälisen politiikan “suojasään” aikana suurvallat pääsivät sopimukseen YK-jäsenyyttä odottavien maiden hyväksymisestä maailmanjärjestöön.