Suomen reagointi kylmän sodan päättymiseen

641 11

  • Tammikuussa 1991 kiristyi tilanne Baltian maissa.
  • Presidentti Koivisto sanoi, ettei ollut oikein
    yllyttää toisia "kulkemaan
    semmoisella tiellä, jolla ei itse olla valmiita
    kulkemaan mukana”.
  • Suomi ei yhtynyt pohjoismaiden hallitusten
    Baltian itsenäisyyttä tukeneeseen
    vaatimukseen.

SKS 3 logo pikku

   

641 11

  • Tammikuussa 1991 kiristyi tilanne Baltian maissa.
  • Presidentti Koivisto sanoi, ettei ollut oikein
    yllyttää toisia "kulkemaan
    semmoisella tiellä, jolla ei itse olla valmiita
    kulkemaan mukana”.
  • Suomi ei yhtynyt pohjoismaiden hallitusten
    Baltian itsenäisyyttä tukeneeseen
    vaatimukseen.

SKS 3 logo pikku

   

Lisää aiheesta

Tammikuussa 1991 tilanne Baltian maissa kiristyi voimakkaasti, kun Neuvostoliiton keskusjohdon lähettämät erikoisjoukot käyttivät väkivaltaa Vilnassa ja Riiassa.

Presidentti Koivisto sanoi haastattelussa 10. tammikuuta, että ei ollut oikein yllyttää toisia “kulkemaan semmoisella tiellä, jolla ei itse olla valmiita kulkemaan mukana”. Tämä oli selvä viittaus myös pohjoismaiden hallituksille, jotka olivat pyytäneet Suomea yhtymään Baltian maiden itsenäisyyttä tukeneeseen vaatimukseen.

Presidentin mielestä Suomella oli talvisodan ajalta riittävästi kokemusta siitä, etteivät pelkät lupaukset merkitse paljonkaan aseiden käytön asteelle kärjistyneessä kriisissä. Siksi hän suosi pidättyvyyttä ulkopoliittisissa toimissa.