Suomen reagointi kylmän sodan päättymiseen

641 9

  • Presidentti Koivisto tuki mahdollisuuksien mukaan Gorbatshovia.
  • Koiviston näkemyksen mukaan vaarallisina vaihtoehtoina olivat
    jyrkän linjan kommunistien voitto tai jättiläisvaltakunnan
    hallitsematon hajoaminen.
  • Suomelle pahin riski näytti olevan Neuvostoliiton sekava hajoaminen
    ja siihen liittyvät aseelliset yhteenotot.

SKS 3 logo pikku

  Gorbatshovin vastustajia: Boris Pugo, Gennadi Janajev ja Oleg Baklanov.                    Taisteluja Kaukasiassa.

641 9

  • Presidentti Koivisto tuki mahdollisuuksien mukaan Gorbatshovia.
  • Koiviston näkemyksen mukaan vaarallisina vaihtoehtoina olivat
    jyrkän linjan kommunistien voitto tai jättiläisvaltakunnan
    hallitsematon hajoaminen.
  • Suomelle pahin riski näytti olevan Neuvostoliiton sekava hajoaminen
    ja siihen liittyvät aseelliset yhteenotot.

SKS 3 logo pikku

  Gorbatshovin vastustajia: Boris Pugo, Gennadi Janajev ja Oleg Baklanov.                    Taisteluja Kaukasiassa.

Lisää aiheesta

Syksyllä 1990 presidentti Koivisto tuki mahdollisuuksiensa mukaan Gorbatshovia sekä yhteydenpidossaan ulkomaiden johtajiin että omissa poliittisissa ratkaisuissaan. Hänen näkemyksensä mukaan vaihtoehtoina Gorbatshovin uudistuslinjalle olivat jyrkän linjan kommunistien voitto tai jättiläisvaltakunnan hallitsematon hajoaminen kaikkine siitä Suomellekin seuraavine vaaroineen.

Koivisto seurasi tarkoin Moskovan valtakamppailua, mutta sen monista käänteistä oli vaikea saada selkoa. Julkisuuteen tuli hyvin vähän täsmällistä tietoa siitä, mitä Neuvostoliiton hallinnon sisällä tapahtui. Varteenotettavana riskinä Suomelle oli, että suuren naapurimaan hallintokoneisto äkkinäisesti hajoaa ja valtakamppailua jatkettaisiin asevoimin. Neuvostoliitossa oli valtava määrä aseita ja niiden käyttöön koulutettuja ihmisiä, eikä keskusjohdolla Moskovassa ollut välttämättä riittävää kontrollia tapahtumiin maan eri osissa.