Suomi Koiviston aikaan

623 7

  • Suurvaltasuhteiden lämmettyä 1980-luvun lopulla amerikkalaiset
    pitivät Suomea sopivana pysähdyspaikkana matkalla itään.
  • Useita Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton edustajien tapaamisia
    järjestettiin Helsingissä.
  • Kylmän sodan lopun häämöttäessä Suomen ja länsimaiden väliset
    suhteet olivat jo arkipäiväistyneet.

SKS 3 logo pikku

    Presidentit Bush ja Gorbatshov Helsingissä 9. syyskuuta 1990.

623 7

  • Suurvaltasuhteiden lämmettyä 1980-luvun lopulla amerikkalaiset
    pitivät Suomea sopivana pysähdyspaikkana matkalla itään.
  • Useita Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton edustajien tapaamisia
    järjestettiin Helsingissä.
  • Kylmän sodan lopun häämöttäessä Suomen ja länsimaiden väliset
    suhteet olivat jo arkipäiväistyneet.

SKS 3 logo pikku

    Presidentit Bush ja Gorbatshov Helsingissä 9. syyskuuta 1990.

Lisää aiheesta

Suurvaltasuhteiden lämpenemisen myötä monet amerikkalaiset diplomaatit ja poliittiset johtajat pitivät Suomea sopivana pysähdyspaikkana matkalla itään. Myös Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton edustajien tapaamisia järjestettiin Helsingissä.

Kansainvälisen politiikan kannalta merkittävin tapahtuma oli Yhdysvaltojen presidentin George H.W. Bushin ja Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatshovin tapaaminen Helsingissä syyskuussa 1990. He sopivat silloin toimista, joilla vastattiin Irakin hyökkäykseen Kuwaitiin.

Kylmän sodan lopulla Suomen ja länsimaiden väliset suhteet olivat jo arkipäiväistyneet siinä määrin, ettei koettu tarvetta uusiin linjauksiin tai käytännön järjestelyihin. Suomessa ryhdyttiin kuitenkin valmistelemaan toimia kauppapolitiikan alalla, jotta taattaisiin vapaakaupan jatkuminen Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla.


Kirjallisuutta: Osmo Apunen, Linjamiehet (2005), s. 290-360; James Cooper, Asemamaa Suomi (1998), s. 133-196; Lauri Haataja, “Koiviston aika” teoksessa Suomi 75. Itsenäisen Suomen historia 4 (1992), s. 223-253; Unto Hämäläinen ja Terho, Lännettymisen lyhyt historia (1998); Max Jakobson, Tilinpäätös (2003), s. 233-285; Jorma Kallenautio, Suomi kylmän rauhan maailmassa (2005), s.382-450; Mauno Koivisto, Kaksi kautta I (1994), s. 1-313, Historian tekijät (1995), s. 1-280 ja Grannar: frändskap och friktion (2008); Henrik Meinander, Tasavallan tiellä (1999), s. 448-471; Juhani Suomi, Umpeutuva latu (2000), s. 538-734, Pysähtyneisyyden aika (2005) ja Suomi, Neuvostoliitto ja yya-sopimus (2016), s. 413-608; Ola Tunander, The Secret War Against Sweden (2004); Mikko Väyrynen, “Inarin ohjuskriisi 1984" teoksessa Suomi ja kriisit (2003), s. 97-113.