Suomen reagointi kylmän sodan päättymiseen

642 7

  • Neuvottelukunta inventoi puolustusvoimien resursseja ja arvioi suorituskykyä.
  • Henkilöstöä oli reservissä noin 700 000 miestä.
  • Perustettaviin joukkoihin oli suunniteltu sijoitettavaksi yli 500 000 miestä.
  • Maavoimien prikaatien pääosan materiaalitilanne arvioitiin verraten heikoksi.
  • Keskustelua syntyi siitä, oliko enää tarvetta suuriin maavoimiin.

SKS 3 logo pikku

   

642 7

  • Neuvottelukunta inventoi puolustusvoimien resursseja ja arvioi suorituskykyä.
  • Henkilöstöä oli reservissä noin 700 000 miestä.
  • Perustettaviin joukkoihin oli suunniteltu sijoitettavaksi yli 500 000 miestä.
  • Maavoimien prikaatien pääosan materiaalitilanne arvioitiin verraten heikoksi.
  • Keskustelua syntyi siitä, oliko enää tarvetta suuriin maavoimiin.

SKS 3 logo pikku

   

Lisää aiheesta

Neuvottelukunta teki perustavaa työtä inventoidessaan puolustusvoimien resursseja ja arvioidessaan puolustuksen suorituskykyä. Mietinnössä julkaistiin verraten tarkkoja tietoja sodan varalle suunnitelluista joukoista ja niille varatuista voimavaroista.

Henkilöstöä oli tuolloin reservissä varattuna sodanajan joukkoihin noin 700 000 miestä. Perustettaviin joukkoihin oli suunniteltu sijoitettavaksi hieman yli 500 000 miestä. Maavoimien kokoonpanoon kuului kaikkiaan 27 prikaatia, mikä arvioitiin riittäväksi määräksi. Joukkojen pääosan eli ”päävoimien” materiaalitilanne sen sijaan arvioitiin verraten heikoksi.

Neuvottelukunnan mietinnön julkaisemisen jälkeen syntyi keskustelua siitä, oliko enää tarpeen ylläpitää noin suuria maavoimia, kun kylmä sota oli jo päättynyt. Suuren reservin ylläpitoa helpotti kohta se, että DDR:n juuri lakkautetun armeijan jäämistöstä oli saatavissa Suomelle sopivaa aseistusta edullisesti.