Kamppailu Suomen puolueettomuudesta 1970-luvulla

428 2

  • Matalalla ilmakehässä lentävien risteily-
    ohjusten tuottama ongelma tuli suomalaiseen
    keskusteluun jo 1970-luvun lopulla.
  • Presidentti Kekkonen varoitti vuonna 1978
    risteilyohjusten tuoman tilanteen vaarallisuudesta
    pienille puolueettomille maille.
  • Hän arvioi niiden joutuvan ”suurpoliittisten
    spekulaatioiden” piiriin, kun herää kysymys
    ohjusten lentoradoista ja
    torjuntamahdollisuuksista.

SKS 3 logo pikku Risteilyohjus AGM-86B 

 

428 2

  • Matalalla ilmakehässä lentävien risteily-
    ohjusten tuottama ongelma tuli suomalaiseen
    keskusteluun jo 1970-luvun lopulla.
  • Presidentti Kekkonen varoitti vuonna 1978
    risteilyohjusten tuoman tilanteen vaarallisuudesta
    pienille puolueettomille maille.
  • Hän arvioi niiden joutuvan ”suurpoliittisten
    spekulaatioiden” piiriin, kun herää kysymys
    ohjusten lentoradoista ja
    torjuntamahdollisuuksista.

SKS 3 logo pikku Risteilyohjus AGM-86B 

 

Lisää aiheesta

Ilmakehässä matalalla lentävien aerodynaamisten ohjusten eli ”risteilyohjusten” tuottama ongelma tuli suomalaiseen keskusteluun jo 1970-luvun lopulla, kun Naton piirissä käytiin keskusteluja uusien keskikantaman ydinaseiden hankkimisesta. Risteilyohjuksia oli ollut käytössä jo 1950-luvulla, mutta nyt niiden tekninen kehittäminen oli edennyt siinä määrin, että ne muodostivat entistä vakavamman uhan. Ongelma koski myös välialueen maita, joilta voitiin vaatia niiden torjumista omalla alueellaan.

Suomen kannan esitti presidentti Kekkonen varoittamalla Tukholmassa vuonna 1978 pitämässään puheessa risteilyohjusten kehittämisen tuoman tilanteen vaarallisuudesta pienille puolueettomille maille. Hän arvioi, että ne joutuvat helposti “suurpoliittisten spekulaatioiden” piiriin, kun herää kysymys ohjusten lentoradoista ja torjuntamahdollisuuksista. Ohjusten torjunta oli kuitenkin erittäin vaativaa jopa suurvaltojen voimavaroilla.

Presidentti Kekkonen tunsi 1970-luvun lopulla voimiensa heikkenevän, ja samalla hän totesi merkkejä kylmän sodan tilanteen uudesta kiristymisestä ja ulottumisesta myös Pohjolaan. Hän palautti mieleen Suomen turvallisuuspolitiikan peruskysymyksiä kirjassa Tamminiemi, joka julkaistiin vuonna 1980.