Kamppailu Suomen puolueettomuudesta 1970-luvulla

428 5

  • Neuvostoliitto miehitti Afganistanin tehostaakseen taistelua ääri-islamilaisia
    vastaan ja säilyttääkseen vaikutusvaltansa tuolla strategisesti tärkeällä alueella.
  • Kiristynyttä kansainvälistä tilannetta kutsuttiin ”uudeksi kylmäksi sodaksi”.
  • Suomen poliittisiin johtajiin kohdistui samantapaisia paineita ja odotuksia
    kuin aikaisemmissakin kriisitilanteissa.
  • Suomen asema oli kuitenkin jo selvästi vahvistunut.

SKS 3 logo pikku  

428 5

  • Neuvostoliitto miehitti Afganistanin tehostaakseen taistelua ääri-islamilaisia
    vastaan ja säilyttääkseen vaikutusvaltansa tuolla strategisesti tärkeällä alueella.
  • Kiristynyttä kansainvälistä tilannetta kutsuttiin ”uudeksi kylmäksi sodaksi”.
  • Suomen poliittisiin johtajiin kohdistui samantapaisia paineita ja odotuksia
    kuin aikaisemmissakin kriisitilanteissa.
  • Suomen asema oli kuitenkin jo selvästi vahvistunut.

SKS 3 logo pikku  

Lisää aiheesta

Samoihin aikoihin Naton tekemän uusien keskikantaman ohjusten sijoittamispäätöksen kanssa Neuvostoliitto miehitti Afganistanin. Sen tarkoituksena oli tehostaa taistelua radikaaleja islamilaisia kapinallisia vastaan ja säilyttää vaikutusvaltansa tuolla strategisesti tärkeällä alueella.

Kiristynyttä kansainvälistä tilannetta ryhdyttiin kutsumaan “uudeksi kylmäksi sodaksi”. Suomen poliittiseen johtoon kohdistui jälleen samantapaisia paineita ja odotuksia kuin aikaisemmissakin kriisitilanteissa, esimerkiksi vuosien 1948 ja 1961 Berliinin kriiseissä tai Tshekkoslovakian miehityksen aikaan vuonna 1968. Suomen asema oli kuitenkin jo selvästi vahvistunut, joten uutta tilanteen kiristymistä ei koettu varsinaisesti kriisinä.


Kirjallisuutta: Arno Ahosniemi, “Aeroflotin konekaappaus 1977" teoksessa, Suomi ja kriisit (2003); Urho Kekkonen, Tamminiemi (1980); Juhani Suomi (toim.), Näkökulmia Suomen turvallisuuspolitiikkaan 1980-luvulla (1980); Juhani Suomi, Umpeutuva latu (2000) ja Suomi, Suomi, Neuvostoliitto ja yya-sopimus (2016), s. 372-411; Pekka Visuri, Totaalisesta sodasta kriisinhallintaan (1989), s. 210 - 231 ja Pekka Visuri (toim.), Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjaukset (2003), s. 28 – 35; Pekka Visuri, Idän ja lännen välissä – puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (2. p. 2016), s. 189-245.