Miten Suomi selviytyi?

72 10

  • Kylmän sodan loppuvaiheessa ei valtiojohdon varovaisuutta aina ymmärretty.
  • Lehdistössä vaadittiin rohkeampia kannanottoja muun muassa Baltian
    maiden itsenäisyyden hyväksi.
  • Turvallisuuspolitiikan tuloksia ei voi mitata vain suosion perusteella.
  • Päätöksentekijöillä ei voinut olla varmuutta, että Neuvostoliiton
    hajoaminen ja kylmän sodan päätös Euroopassa tapahtuisivat
    rauhanomaisesti.

SKS 3 logo pikku

   

72 10

  • Kylmän sodan loppuvaiheessa ei valtiojohdon varovaisuutta aina ymmärretty.
  • Lehdistössä vaadittiin rohkeampia kannanottoja muun muassa Baltian
    maiden itsenäisyyden hyväksi.
  • Turvallisuuspolitiikan tuloksia ei voi mitata vain suosion perusteella.
  • Päätöksentekijöillä ei voinut olla varmuutta, että Neuvostoliiton
    hajoaminen ja kylmän sodan päätös Euroopassa tapahtuisivat
    rauhanomaisesti.

SKS 3 logo pikku

   

Lisää aiheesta

Kylmän sodan päätösvaiheessa valtiojohdon varovaisuuteen kehottavia toimia ei enää yhtä hyvin ymmärretty kuin aikaisemmin, vaan verraten yleisesti vaadittiin rohkeampia kannanottoja muun muassa Baltian maiden itsenäisyyden puolesta.

Pitkälle menevien johtopäätösten tekoon tuosta vaiheesta ei aika ole vieläkään kypsä, eikä turvallisuuspolitiikan tuloksia voi suoranaisesti mitata toimenpiteiden saaman suosion perusteella.

Päätöksentekijöillä ei silloin voinut olla mitään varmuutta, että Neuvostoliiton hajoaminen sujuisi lopulta yhtä rauhanomaisesti kuin koko kylmän sodan päätös Euroopassa. Aseelliset yhteenotot Kaukasiassa ja Jugoslavian sotaisa hajoaminen ovat esimerkkejä siitä, mitä olisi voinut tapahtua myös Baltian maissa.

Ei siis ole päteviä perusteita moittia valtiojohdon toimia liian varovaisiksi, sillä Neuvostoliiton hajoaminen vuoden 1991 kuluessa olisi äkkiä voinut kärjistyä väkivaltaiseksi kamppailuksi, eikä siihen Suomen kannanotoilla olisi voitu paljoakaan vaikuttaa. Tältä kannalta katsottuna varovaisuus oli paikallaan.