Suomen reagointi kylmän sodan päättymiseen

643 6

  • Pahimpana kriisivuonna 1992 valtio oli vaarassa joutua maksukyvyttömäksi.
  • Ulkomaisilla luotoilla pystyttiin kuitenkin maksamaan kasvaneet työttömyys-
    ja sosiaalimenot.
  • Talouden elvyttämistoimenpiteet kohdistettiin vientiteollisuuteen.
  • Kulujen voimakas vähentäminen paransi valtiontalouden tilaa.
  • Samalla pohjoismaisen hyvinvointimallin perusta tuli uhanalaiseksi.

SKS 3 logo pikku

   

643 6

  • Pahimpana kriisivuonna 1992 valtio oli vaarassa joutua maksukyvyttömäksi.
  • Ulkomaisilla luotoilla pystyttiin kuitenkin maksamaan kasvaneet työttömyys-
    ja sosiaalimenot.
  • Talouden elvyttämistoimenpiteet kohdistettiin vientiteollisuuteen.
  • Kulujen voimakas vähentäminen paransi valtiontalouden tilaa.
  • Samalla pohjoismaisen hyvinvointimallin perusta tuli uhanalaiseksi.

SKS 3 logo pikku

   

Lisää aiheesta

Pahimpana kriisivuonna 1992 Suomen valtio oli vaarassa joutua julistetuksi maksukyvyttömäksi, jolloin luotonsaanti olisi loppunut. Markan devalvoiminen ja valtiontalouden tasapainotustoimet vakauttivat kuitenkin tilannetta.

Runsailla ulkomailta otetuilla luotoilla kyettiin maksamaan kasvaneet työttömyys- ja sosiaalimenot, ja siten saatiin yhteiskuntarauha säilymään. Talouden elvyttämisponnistelut kohdistettiin vientiteollisuuteen, joka alkoikin toipua vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Kulujen voimakas vähentäminen paransi valtiontalouden tilaa, mutta samalla pohjoismaisen hyvinvointimallin perusta tuli uhanalaiseksi. Lamavuosina monien kansalaisten elintaso laski niin, että siitä jäi myös yhteiskuntaan pitkäaikaisia vaurioita.


Kirjallisuutta: Anu Kantola, Markkinakuri ja managerivalta (2002) ja “Suomi talouskriisissä 1990-luvun alussa” teoksessa Suomi ja kriisit (2003); Jaakko Kiander - Pentti Vartia, Suuri lama (1998); Jaakko Kiander, Laman opetukset (2001); Markku Kuisma, Venäjä ja Suomen talous (2015), s. 309-326; Erkki Pihkala, Suomalaiset maailmantaloudessa keskiajalta EU-Suomeen (2001), s. 221-276; Pekka Visuri, Maailman muutos ja Suomi (2011), s. 59-71.