Suomen reagointi kylmän sodan päättymiseen

643 1

  • Rahaliikenteen ja valuuttakaupan vapautuminen säännöstelystä 1980-luvun
    lopulla kiihdytti talouskasvua.
  • Se perustui paljolti ulkomailta otettuihin lainoihin ja spekulaatioihin
    osakekurssien jatkuvasta noususta.
  • Seurauksena oli talouden ylikuumeneminen.
  • Samalla valuuttakurssit vääristyivät noudatetun ”vahvan markan”
    politiikan vuoksi.

SKS 3 logo pikku

   Suomen pankki                                                               Pääministeri Holkerin hallituksen ministerit vannovat valaa.

643 1

  • Rahaliikenteen ja valuuttakaupan vapautuminen säännöstelystä 1980-luvun
    lopulla kiihdytti talouskasvua.
  • Se perustui paljolti ulkomailta otettuihin lainoihin ja spekulaatioihin
    osakekurssien jatkuvasta noususta.
  • Seurauksena oli talouden ylikuumeneminen.
  • Samalla valuuttakurssit vääristyivät noudatetun ”vahvan markan”
    politiikan vuoksi.

SKS 3 logo pikku

   Suomen pankki                                                               Pääministeri Holkerin hallituksen ministerit vannovat valaa.

Lisää aiheesta

Rahaliikenteen ja valuuttakaupan vapautuminen säännöstelystä 1980-luvun loppuvuosina kiihdytti taloudellista kasvua. Nousukausi perustui kuitenkin paljolti ulkomailta otettuihin lainoihin ja spekulaatioihin osakekurssien jatkuvasta noususta, jolloin seurauksena oli talouden ylikuumeneminen. Kotimainen hintataso alkoi nousta vientituloja nopeammin.

Paljolti lainarahalla tapahtunut ja reaalitalouden kehityksestä irrallaan ollut spekulointi osakekurssien nousulla sai kansanomaisen nimen ”kasinotalous”. Se näytti tarjoavan nopeita voittoja vähillä panostuksilla. Pankit tarjosivat lainoja usein ilman päteviä vakuuksia, jolloin myös luotonannon riskit kasvoivat. Asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti.

Valuuttakurssit vääristyivät noudatetun “vahvan markan” politiikan vuoksi. Siitä seurasi vientiteollisuuden kannattavuuden äkkinäinen heikkeneminen 1990-luvun alussa. Suomen markka todettiin yliarvostetuksi, mutta sen arvon laskeminen entiseen tapaan devalvaatiolla olisi merkinnyt suurta talouspolitiikan linjanmuutosta. Devalvaatio olisi ollut vientiteollisuudelle edullinen ratkaisu, mutta vastaavasti tuontihinnat ja valuuttalainat olisivat kallistuneet. Lisäksi hillitsevästi vaikutti pyrkimys pitää markka kiinnitettynä Euroopan yhteisön valuuttajärjestelmään, joten devalvaatiopäätöstä oli vaikea tehdä.