Suomi Koiviston aikaan

624 8

  • Erityisesti tehostettiin Helsingin puolustusta.
  • Päämääräksi asetettiin, ettei hallitus jätä pääkaupunkia missään oloissa.
  • Suomenlahden rannikkopuolustusta oli vahvennettu jo 1970-luvun alusta
    lähtien.
  • Uudenaikaisten herätemiinojen hankinta merivoimille osoittautui
    ulkopoliittisesti vaikeaksi.

SKS 3 logo pikku

    Ilmatorjuntaohjus 79                                           130 millimetrin rannikkotykki, SA-kuva.

624 8

  • Erityisesti tehostettiin Helsingin puolustusta.
  • Päämääräksi asetettiin, ettei hallitus jätä pääkaupunkia missään oloissa.
  • Suomenlahden rannikkopuolustusta oli vahvennettu jo 1970-luvun alusta
    lähtien.
  • Uudenaikaisten herätemiinojen hankinta merivoimille osoittautui
    ulkopoliittisesti vaikeaksi.

SKS 3 logo pikku

    Ilmatorjuntaohjus 79                                           130 millimetrin rannikkotykki, SA-kuva.

Lisää aiheesta

Joustavan ja nopean valmiuden kohottamisen merkitys kuvastui myös harjoittelussa ja operatiivisessa suunnittelussa. Tehostettiin Helsingin puolustusta 1980-luvulla, jolloin päämääräksi asetettiin, että hallitus ei jätä pääkaupunkia missään oloissa.

Suomenlahden rannikkopuolustusta oli vahvennettu jo 1970-luvun alusta kykeneväksi torjumaan yllätyshyökkäykset muun muassa rakentamalla kevyitä ja raskaita tornitykkipattereita satamiin johtavien väylien suulle. Uudenaikaisten herätemiinojen hankinta merivoimille 1980-luvulla osoittautui kuitenkin ulkopoliittisesti vaikeaksi, sillä jälleen törmättiin Pariisin rauhansopimuksen määräämien rajoitusten tulkintaongelmiin.