Suomi Koiviston aikaan

624 7

  • Puolustusvoimain komentaja kenraali Jaakko Valtanen esitti näkemyksensä
    puolustusvoimien roolista valtiojohdon välineenä kriisitilanteessa.
  • Valtasen mukaan ydinaseiden käyttöpelko oli johtanut siihen,
    että asevoimista oli tullut lähinnä kriisin säätely- ja
    hallintamekanismeja.
  • Hän esitti tehostettavaksi kriisinhallintaa varten sotilaallisen
    tilanteen seurantakykyä, johtamisjärjestelmää ja valmiutta
    sotilaalliseen voimannäyttöön.

SKS 3 logo pikku

  

624 7

  • Puolustusvoimain komentaja kenraali Jaakko Valtanen esitti näkemyksensä
    puolustusvoimien roolista valtiojohdon välineenä kriisitilanteessa.
  • Valtasen mukaan ydinaseiden käyttöpelko oli johtanut siihen,
    että asevoimista oli tullut lähinnä kriisin säätely- ja
    hallintamekanismeja.
  • Hän esitti tehostettavaksi kriisinhallintaa varten sotilaallisen
    tilanteen seurantakykyä, johtamisjärjestelmää ja valmiutta
    sotilaalliseen voimannäyttöön.

SKS 3 logo pikku

  

Lisää aiheesta

Puolustusvoimain komentaja kenraali Jaakko Valtanen esitti tammikuussa 1984 näkemyksensä puolustusvoimien roolista valtiojohdon välineenä kriisitilanteessa. Taustalla oli juuri käyty kiihkeä väittely keskikantaman ydinaseista. Oli tullut selväksi, että Euroopassa alkava ydinsota tuottaisi suunnatonta tuhoa, joten toimenpiteet kannatti keskittää sodan estämiseen, mikä sotilasalalla vaati entistä parempaa kykyä toimintaan sotaa alemmanasteisissa kriisitilanteissa.

Valtasen mukaan ydinaseiden käyttöpelko oli johtanut siihen, että “asevoimat ovat pitkäaikaisissa kriisi- ja selkkaustilanteissa enemmänkin eräänlaisia kriisin säätely- ja hallintamekanismeja kuin varsinaisia sodankäyntivälineitä... Myös Suomen puolustusvoimien asemaa ja tehtäviä voidaan arvioida tästä kriisien hallinnan näkökulmasta.” Vaatimuksiksi puolustusvoimille kriisinhallinnassa hän esitti muun muassa sotilaallisen tilanteen seurantakykyä, tehokasta johtamisjärjestelmää ja valmiutta sotilaalliseen voimannäyttöön.