Suomi Koiviston aikaan

624 9

  • Kilpavarustelun jatkuminen 1980-luvun puolivälissä vaaransi Pohjolan
    vakautta.
  • Presidentti Koivisto teki syksyllä 1986 useita aloitteita aseidenriisunnan
    ulottamiseksi Suomen lähialueille.
  • Hän hahmotteli ajatusta ulottaa Etykissä määritetyt luottamusta
    herättävät toimet koskemaan myös merialueita.
  • Suurvaltajohtajien tapaaminen Reykjavikissa vuonna 1986
    käynnisti uuden aseidenriisunnan neuvottelukierroksen.

SKS 3 logo pikku

  

624 9

  • Kilpavarustelun jatkuminen 1980-luvun puolivälissä vaaransi Pohjolan
    vakautta.
  • Presidentti Koivisto teki syksyllä 1986 useita aloitteita aseidenriisunnan
    ulottamiseksi Suomen lähialueille.
  • Hän hahmotteli ajatusta ulottaa Etykissä määritetyt luottamusta
    herättävät toimet koskemaan myös merialueita.
  • Suurvaltajohtajien tapaaminen Reykjavikissa vuonna 1986
    käynnisti uuden aseidenriisunnan neuvottelukierroksen.

SKS 3 logo pikku

  

Lisää aiheesta

Suurvaltasuhteiden vähittäisestä paranemisesta huolimatta kilpavarustelu 1980-luvun puolivälissä yhä jatkui ja vaaransi myös Pohjolan vakautta. Uutena uhkana koettiin vuosikymmenen alussa keskikantaman ohjukset, erityisesti matalalla lentävät risteilyohjukset, joiden mahdolliset lentoreitit kulkivat pohjoismaiden yli.

Presidentti Koivisto teki syksyllä 1986 useita aloitteita aseidenriisuntatoimien ulottamiseksi Suomen lähialueille, erityisesti Pohjois-Atlantille, joka oli jäämässä kokonaan neuvottelujen ulkopuolelle. Hänen Paasikivi-Seurassa pitämässään puheessa hahmoteltiin ajatusta ulottaa Etykissä määritetyt luottamusta lisäävät toimet koskemaan myös merialueita. Puhe sai myönteisen vastaanoton, sillä aika oli jo kypsynyt asevalvonnan ja aseidenriisuntatoimien laajentamiselle.

Suurvaltajohtajien tapaaminen Reykjavikissa vuonna 1986 käynnisti neuvottelukierroksen, jonka tuloksena oli aluksi maalle sijoitettujen keskikantaman ydinaseiden poistaminen Euroopasta ja myöhemmin myös tavanomaisia asevoimia vähentävät sopimukset.