Suomen turvallisuuspoliittisen linjan vakiintuminen

334 1

  • Pohjoismaat olivat 1960-luvulla edelleen ydinaseettomina.
  • Nato-maat Norja ja Tanska olisivat kuitenkin vakavan
    kriisin tai sodan sattuessa luovuttaneet alueensa
    Yhdysvaltojen ydinasein varustettujen
    ilmavoimien käyttöön.
  • Ruotsi oli valmistellut oman ydinaseen hankintaa
    mutta oli jo luopumassa siitä.

SKS 3 logo pikku   

334 1

  • Pohjoismaat olivat 1960-luvulla edelleen ydinaseettomina.
  • Nato-maat Norja ja Tanska olisivat kuitenkin vakavan
    kriisin tai sodan sattuessa luovuttaneet alueensa
    Yhdysvaltojen ydinasein varustettujen
    ilmavoimien käyttöön.
  • Ruotsi oli valmistellut oman ydinaseen hankintaa
    mutta oli jo luopumassa siitä.

SKS 3 logo pikku   

Lisää aiheesta

Pohjoismaat olivat pysyneet 1960-luvun alkupuolelle saakka ydinaseettomina, mutta Nato-maat Norja ja Tanska olisivat vakavan kriisin tai sodan sattuessa luovuttaneet alueensa Yhdysvaltojen ydinaseilla varustettujen ilmavoimien käyttöön.

Norjan ilmavoimien tehtävänä sodan sattuessa oli suojata Yhdysvaltojen strategisten pommikoneiden lentoja Skandinavian yli pommituskohteilleen Venäjällä, lähinnä Muurmannin ja Leningradin alueille. Sitä varten oli varattuna myös ydinpommeja, joiden maaleina olivat Suomessa sijainneet ilmapuolustuksen kohteet.

Ruotsi oli valmistellut oman ydinaseen hankintaa 1950-luvulla, mutta 1960-luvun alussa ruotsalaiset totesivat, ettei pienellä määrällä ydinaseita olisi riittävää pelotusvaikutusta. Vaarana oli, että Ruotsin ydinaseet vetäisivät helposti puoleensa massiivisen vastaiskun. Siksi Ruotsi lopetti ydinaseohjelmansa.