Suomen turvallisuuspoliittisen linjan vakiintuminen

334 8

  • Pohjois-Suomen asemaa sotilasliittojen välialueella vakautettiin ulko-
    poliittisilla aloitteilla ja puolustusta vahventamalla.
  • Pohjoiseen siirrettiin joukkoja osoittamaan, ettei läpikulkuteitä kriisi-
    tilanteessa annettaisi ulkopuolisten käyttöön.
  • Myös Lapin ilmatilan valvontaa ja puolustusta
    tehostettiin.

SKS 3 logo pikku   

334 8

  • Pohjois-Suomen asemaa sotilasliittojen välialueella vakautettiin ulko-
    poliittisilla aloitteilla ja puolustusta vahventamalla.
  • Pohjoiseen siirrettiin joukkoja osoittamaan, ettei läpikulkuteitä kriisi-
    tilanteessa annettaisi ulkopuolisten käyttöön.
  • Myös Lapin ilmatilan valvontaa ja puolustusta
    tehostettiin.

SKS 3 logo pikku   

Lisää aiheesta

Ulkopoliittisilla aloitteilla ja yhteydenpidolla naapurimaihin pyrittiin1960-luvulla pitämään Pohjois-Suomen tilanne vakaana ja estämään spekulaatiot siitä, että Suomi sallisi sen tiestöä käytettävän ulkomaisten joukkojen läpikulkuun. Lisäksi todettiin tarpeelliseksi vahvistaa alueen puolustusta.

Pohjois-Suomen puolustuksen vahvistaminen tuli ajankohtaiseksi jo 1950-luvun lopulla, kun naapurimaissa Norjassa ja Neuvostoliitossa rakennettiin uusia sotilastukikohtia ja lisättiin pohjoisen joukkoja. Silloin Suomen pohjoisin varuskunta oli Oulussa, joten sieltä oli vaikea vakavan kriisin sattuessa ehtiä Lappiin riittävän nopeasti sulkemaan läpikulkuteitä.

Pohjois-Suomen puolustuksen vahventamisella 1950-luvun alussa haluttiin osoittaa, että Suomi on valmis estämään alueensa tai ilmatilansa käytön läpikulkuhyökkäyksiin. Ensimmäiseksi aloitettiin vuonna 1962 Pohjois-Savon Prikaatin siirto Kuopiosta uuteen varuskuntaan Kajaaniin. Vaasasta siirtyi jääkäripataljoona Sodankylään vuonna 1964. Seuraavan vuosikymmenen alussa Lapin ilmapuolustusta tehostettiin siirtämällä lennosto ja ilmatorjuntayksikkö Rovaniemelle.