Suomen turvallisuuspoliittisen linjan vakiintuminen

334 10

  • Neuvostoliitto painosti Suomea 1960-luvulla tunnustamaan DDR:n eli Itä-
    Saksan valtiollisen itsenäisyyden, mutta mitään kriisiä ei tästä kehittynyt.
  • Läntinen Saksa, Saksan liittotasavalta, uhkasi katkaista suhteenssa sellaisiin
    maihin, jotka tunnustavat DDR:n.
  • Vähitellen Saksan puoliskojen keskinäiset suhteet alkoivat parantua.
  • Ongelma poistui lopulta Länsi-Saksan ”uuden idänpolitiikan” myötä 1970-luvulla.

SKS 3 logo pikku   Liittokansleri Willy Brandt

334 10

  • Neuvostoliitto painosti Suomea 1960-luvulla tunnustamaan DDR:n eli Itä-
    Saksan valtiollisen itsenäisyyden, mutta mitään kriisiä ei tästä kehittynyt.
  • Läntinen Saksa, Saksan liittotasavalta, uhkasi katkaista suhteenssa sellaisiin
    maihin, jotka tunnustavat DDR:n.
  • Vähitellen Saksan puoliskojen keskinäiset suhteet alkoivat parantua.
  • Ongelma poistui lopulta Länsi-Saksan ”uuden idänpolitiikan” myötä 1970-luvulla.

SKS 3 logo pikku   Liittokansleri Willy Brandt

Lisää aiheesta

Suomen ulkopolitiikalle tuotti 1960-luvulla jatkuvasti ongelmia suhteiden järjestäminen jaettuun Saksaan. Neuvostoliitto painosti Suomea DDR:n (Saksan Demokraattisen Tasavallan) valtiollisen itsenäisyyden tunnustamiseen, mutta mitään kriisiä ei siitä kehittynyt.

Saksan liittotasavalta (Länsi-Saksa) puolestaan uhkasi katkaista suhteensa sellaisiin valtioihin, jotka tunnustavat DDR:n. Poikkeuksen teki Neuvostoliitto, johon molemmilla Saksan puolikkailla oli diplomaattisuhteet.

Vähitellen Saksan läntisen ja itäisen puoliskon keskinäiset suhteet alkoivat parantua 1960-luvun lopulta alkaen, joten myös Suomen oli helpompi jatkaa tasapuolisuuteen pyrkinyttä politiikkaansa. Koko ongelma poistui päiviltä Länsi-Saksan “uuden idänpolitiikan” myötä 1970-luvun alussa. Silloin Liittotasavalta ja DDR järjestivät keskinäiset suhteensa käytännössä kummankin valtion itsenäisyyden tunnustamisen pohjalle.


Kirjallisuutta: Osmo Apunen, Linjamiehet (2005), s. 125 - 171; Seppo Hentilä, Kaksi Saksaa ja Suomi (2003), s. 46 - 106; Max Jakobson, Pelon ja toivon aika (2001), s. 368 - 388; Jorma Kallenautio, Suomi kylmän rauhan maailmassa (2005), s. 153 - 169; Pertti Salminen, Puolueettomuuden nimeen (1995), s. 291 - 298; Timo Soikkanen, Presidentin ministeriö (2003), s. 252 - 259; Juhani Suomi, Presidentti (1994), s. 119 - 134 ja 314 – 328; Juhani Suomi, Suomi, Neuvostoliitto ja yya-sopimus (2016), s. 275-307; Pekka Visuri, Idän ja lännen välissä – puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (2. p. 2016), s.130-205.