Suomen aseman vakiintuminen 1947 - 1948

244 3

  • Suomen hallitus vastasi myönteisesti neuvottelukutsuun 9. maaliskuuta, ja
    neuvottelut alkoivat Moskovassa.
  • Paasikiven ote oli voimakas neuvotteluvaltuuskunnan nimeämisessä ja
    ohjeiden määräämisessä.
  • Olennaista oli saada sotilaallisten artiklojen muotoilu vastaamaan Suomen
    etuja ja erityisasemaa, eikä siis kopioksi muista yya-sopimuksista.
  • Suomen näkökannat otettiin huomioon, ja sopimus syntyi 6.4.1948.

 SKS 3 logo pikku

244 3

  • Suomen hallitus vastasi myönteisesti neuvottelukutsuun 9. maaliskuuta, ja
    neuvottelut alkoivat Moskovassa.
  • Paasikiven ote oli voimakas neuvotteluvaltuuskunnan nimeämisessä ja
    ohjeiden määräämisessä.
  • Olennaista oli saada sotilaallisten artiklojen muotoilu vastaamaan Suomen
    etuja ja erityisasemaa, eikä siis kopioksi muista yya-sopimuksista.
  • Suomen näkökannat otettiin huomioon, ja sopimus syntyi 6.4.1948.

 SKS 3 logo pikku

Lisää aiheesta

Suomen hallitus antoi virallisen vastauksensa Stalinin esittämään neuvottelukutsuun 9. maaliskuuta. Neuvostoliiton johto vastasi esityksellä aloittaa neuvottelut Moskovassa, mihin Suomen hallitus suostui.

Paasikiven voimakas ote näkyi neuvotteluvaltuuskunnan nimeämisessä ja ohjeiden määräämisessä. Sotilaalliset artiklat (1. ja 2.) muodostivat sopimuksen ydinosan, ainoan kohdan, josta ylipäänsä neuvotteluja käytiin. Olennaista oli saada niiden muotoilu vastaamaan nimenomaan Suomen etuja ja erityisasemaa, ei siis kopioksi muista yya-sopimuksista.

Neuvottelujen alkaessa 25. maaliskuuta kävi ilmi, että Neuvostoliiton hallitus oli valmis hyväksymään suurimman osan Suomen esittämistä näkökannoista. 1. artikla hyväksyttiin suomalaisten esittämässä muodossa, mutta venäläiset vaativat puolestaan 2. artiklaan sisällytettäväksi neuvotteluvelvoitteen esittämällään tavalla. Sopimus syntyi tuolta pohjalta 6. huhtikuuta.