“Kekkosen linjan” synty

321 3

  • Suomen ulkopolitiikalle syntyi vaikea tilanne Unkarin kansannousun
    vuoksi syksyllä 1956.
  • Länsimaat esittivät YK:ssa Neuvostoliiton intervention tuomitsevaa
    päätöslauselmaa.
  • Vaikka lehdistössä vaadittiin päätöslauselman puoltamista, Suomi
    pidättäytyi äänestämästä.
  • Suomi osallistui Suezin kriisin jälkiselvittelyihin lähettämällä YK:n käyttöön
    rauhanturvajoukon.

SKS 3 logo pikku 

321 3

  • Suomen ulkopolitiikalle syntyi vaikea tilanne Unkarin kansannousun
    vuoksi syksyllä 1956.
  • Länsimaat esittivät YK:ssa Neuvostoliiton intervention tuomitsevaa
    päätöslauselmaa.
  • Vaikka lehdistössä vaadittiin päätöslauselman puoltamista, Suomi
    pidättäytyi äänestämästä.
  • Suomi osallistui Suezin kriisin jälkiselvittelyihin lähettämällä YK:n käyttöön
    rauhanturvajoukon.

SKS 3 logo pikku 

Lisää aiheesta

Suomen YK-jäsenyyden ensimmäisenä vuonna 1956 sattui heti kriisejä, joihin maailmanjärjestössä oli pakko ottaa kantaa. Ulkopolitiikan alalla vaikein tilanne syntyi syksyllä Unkarin kansannousun vuoksi. YK:ssa Suomi pidättyi äänestämästä, kun länsimaat esittivät Neuvostoliiton intervention tuomitsevan päätöslauselman, vaikka lehdistössä yleisesti vaadittiin sen puoltamista.
Samanaikaisesti sattuneen Suezin kriisin jälkiselvittelyyn suomalaiset osallistuivat lähettämällä YK:n käyttöön ensi kerran rauhanturvajoukon.


Kirjallisuutta: Tapio Bergholm, Sopimusyhteiskunnan synty I (2005), s. 473-506; Lauri Haataja, “Kekkosen aika” teoksessa Suomi 75. Itsenäisen Suomen historia 4 (1992), s. 9-43; Kari Hokkanen, Kekkosen maalaisliitto 1950 - 1962 (2002), s. 312-371; Martti Häikiö, Presidentin valinta (WSOY, Juva 1993), s. 68-75; Jorma Kallenautio, Suomi kylmän rauhan maailmassa (2005), s. 34-49; Lasse Lehtinen, Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. Urho Kekkosen ja SDP:n suhteet 1944 - 1981 (WSOY, Juva 2002), s. 266-354; Henrik Meinander, Tasavallan tiellä (1999), s. 323-329; Juhani Suomi, Kuningastie (1990), s. 440-540; Juhani Suomi, Kriisien aika (1992), s. 15-69; Juhani Suomi, Suomi, Neuvostoliitto ja yya-sopimus (2016), s. 159-194.