Suomen aseman vakiintuminen 1947 - 1948

245 1

  • Tilanteen kiristyminen Euroopassa oli luonut kriisitunnelmaa, joka heijastui
    Suomeen muutenkin kuin Stalinin esittämän neuvottelukutsun muodossa.
  • Kommunistien piirissä monet katsoivat ajankohdan sopivaksi yrittää
    vallankaappausta, joka olisi vienyt Suomen ”Tshekkoslovakian tielle”, kuten
    puheenjohtaja Hertta Kuusisen kerrottiin sanoneen.
  • Varautuminen kommunistien ja ehkä myös Neuvostoliiton taholta tulevaan
    painostukseen antoi aiheen puolustusvoimien valmiuden kohottamiseen.

SKS 3 logo pikku  Kuvissa Hertta Kuusinen sekä tykkivene Uusimaa Helsingin Eteläsatamassa. Lehtikuva Oy

245 1

  • Tilanteen kiristyminen Euroopassa oli luonut kriisitunnelmaa, joka heijastui
    Suomeen muutenkin kuin Stalinin esittämän neuvottelukutsun muodossa.
  • Kommunistien piirissä monet katsoivat ajankohdan sopivaksi yrittää
    vallankaappausta, joka olisi vienyt Suomen ”Tshekkoslovakian tielle”, kuten
    puheenjohtaja Hertta Kuusisen kerrottiin sanoneen.
  • Varautuminen kommunistien ja ehkä myös Neuvostoliiton taholta tulevaan
    painostukseen antoi aiheen puolustusvoimien valmiuden kohottamiseen.

SKS 3 logo pikku  Kuvissa Hertta Kuusinen sekä tykkivene Uusimaa Helsingin Eteläsatamassa. Lehtikuva Oy

Lisää aiheesta

Tilanteen kiristyminen Euroopassa vuoden 1948 alussa kasvatti kriisitunnelmaa, joka heijastui Suomeen muutenkin kuin Stalinin esittämän neuvottelukutsun muodossa. Kommunistien piirissä oli ryhmittymiä, jotka katsoivat ajankohdan sopivaksi yrittää vallankaappausta. Se olisi vienyt Suomen “Tshekkoslovakian tielle”, kuten puheenjohtaja Hertta Kuusisen kerrottiin sanoneen puheessaan Messuhallissa 24.3.

Varautuminen kommunistien ja ehkä myös Neuvostoliiton taholta tulevaan painostukseen antoi aiheen puolustusvoimien kohteiden suojaamisen tehostamiseen jo varhaisessa vaiheessa kohta Stalinin kirjeen saapumisen jälkeen. Puolustusvalmiutta suoranaisen sotilaallisen hyökkäyksen torjumiseksi ei kuitenkaan ryhdytty tehostamaan. Puolustusvoimain komentaja jalkaväenkenraali Aarne Sihvo antoi jo 11. maaliskuuta alaisilleen ohjeet varastojen suojaamisesta ja muista toimenpiteistä, joihin tilanteen johdosta tuli ryhtyä. Hieman myöhemmin hän selvitti varikoiden vartioinnin ja Porkkalan yhteyksien suojaamisen tehostamista myös Neuvostoliiton sotilasasiamiehelle kenraalimajuri Tokarjeville, jolla ei ollut asian suhteen mitään huomautettavaa.