Kylmän sodan laajeneminen 1950-luvun alussa

258 3

  • Varsovan liiton jäseniksi tulivat Neuvostoliitto, Puola, Tshekkoslovakia,
    Unkari, Bulgaria, Romania ja Albania.
  • Liitolle ei aluksi muodostettu omaa johto-organisaatiota.
  • Varsovan liittoa johti poliittinen neuvoa antava komitea, joka koostui
    kommunistipuolueiden ylimmistä johtajista.
  • Sotilaallinen suunnittelu pysyi Neuvostoliiton hallinnassa.

  Perustamiskokoukseen osallistujia Varsovassa 14.5.1955SKS 3 logo pikku

258 3

  • Varsovan liiton jäseniksi tulivat Neuvostoliitto, Puola, Tshekkoslovakia,
    Unkari, Bulgaria, Romania ja Albania.
  • Liitolle ei aluksi muodostettu omaa johto-organisaatiota.
  • Varsovan liittoa johti poliittinen neuvoa antava komitea, joka koostui
    kommunistipuolueiden ylimmistä johtajista.
  • Sotilaallinen suunnittelu pysyi Neuvostoliiton hallinnassa.

  Perustamiskokoukseen osallistujia Varsovassa 14.5.1955SKS 3 logo pikku

Lisää aiheesta

Varsovan liiton jäseniksi tulivat alkuvaiheessa Neuvostoliitto, Puola, Tshekkoslovakia, Unkari, Bulgaria, Romania ja Albania. Hieman myöhemmin myös DDR otettiin liiton jäseneksi.

Uudelle liitolle ei luotu mitään erityisen selkeää johto-organisaatiota, vaan sitä johti poliittinen neuvoa-antava komitea, joka muodostui kommunistipuolueiden ylimmistä johtajista. Sotilaallisen suunnittelun ohjaus ja siihen liittynyt komentovalta pysyi tiukasti Neuvostoliitolla.

Varsovan liiton perustamisen myötä blokkijako Euroopassa vakiintui ja pysyi lähes samanlaisena koko kylmän sodan ajan.


Kirjallisuutta: Alan Axelrod, The Real History of the Cold War (2009), s. 226-232; Jens Hacker, Der Ostblock (1983), s. 508-517; Alexander Uschakow - Dietrich Frenzke, Der Warschauer Pakt und seine bilateralen Bündnisverträge (1987); Vojtech Mastny - Malcolm Byrne, (eds.), A Cardboard Castle? An Inside History of the Warsaw Pact, 1955 – 1992 (2005); Pekka Visuri - Tuomas Forsberg, Saksa ja Suomi (1992), s. 103-111.