Reaganin Yhdysvallat ja Gorbatshovin Neuvostoliitto

611 1

  • Presidentti Jimmy Carter painotti 1970-luvun lopulla ihmisoikeuksien
    kunnioittamista.
  • Tämä koski varsinkin Neuvostoliittoa ja itäblokkia mutta myös
    Etelä-Amerikkaa.

SKS 3 logo pikku

  Tshekkoslovakian oppositioryhmän Charta 77 jäseniä Jiří Hájek, Ladislav Hejdánek ja Václav Havel vuonna 1979.        Presidentti Jimmy Carter

611 1

  • Presidentti Jimmy Carter painotti 1970-luvun lopulla ihmisoikeuksien
    kunnioittamista.
  • Tämä koski varsinkin Neuvostoliittoa ja itäblokkia mutta myös
    Etelä-Amerikkaa.

SKS 3 logo pikku

  Tshekkoslovakian oppositioryhmän Charta 77 jäseniä Jiří Hájek, Ladislav Hejdánek ja Václav Havel vuonna 1979.        Presidentti Jimmy Carter

Lisää aiheesta

Yhdysvallat kovensi suhteutumistaan Neuvostoliittoon jo presidentti Jimmy Carterin kaudella 1970-luvun lopulla. Carter painotti ihmisoikeuksien kunnioittamisen tärkeyttä Neuvostoliitossa ja yleensäkin itäblokissa mutta myös Yhdysvaltojen vaikutuspiiriin kuuluneessa Etelä-Amerikassa. Itäblokin tunnetuimpiin oppositiryhmiin kuuluivat Tshekkoslovakian Peruskirja (Charta) 77 allekirjoittajat, joihin kuului muun muassa  Vaclav Havel.

Yhdysvaltain toiminnan taustalla oli strateginen ajatus Neuvostoliiton vaikutusvallan patoamisesta ja vähittäisestä pakottamisesta peräytymään maailmanlaajuisessa valtakamppailussa. Huomio ihmisoikeuksiin kohdistettiin valikoivasti, sillä monien liittolaisten ja tuettavien maiden ihmisoikeustilanne oli vähintään yhtä huono kuin Neuvostoliitossa tai yleensäkin Varsovan liiton maissa. Yhdysvallat esimerkiksi tuki kommunistipuolueen hallitseman Romanian irtautumista Neuvostoliiton valtapiiristä, vaikka maan ihmisoikeuksien tila arvioitiin koko itäblokin heikoimpiin kuuluvaksi. Yhtä lailla oli Natoon kuuluvassa Turkissa sisäinen tilanne erittäin epävakaa, kurdisota alkamassa ja miehitys jatkui Pohjois-Kyproksella.