Miten Suomi selviytyi?

71 9

  • Blokkien sisäiset erimielisyydet jäivät propagandan peittoon.
  • Naton rakoilu tuli esille Ranskan erotessa sen sotilaallisesta
    toiminnasta 1960-luvun puolivälissä.
  • Varsovan liitossa kiistat johtivat aseellisiin selkkauksiin Unkarissa
    1956 ja Tshekkoslovakiassa 1968.
  • Tutkimus on paljastanut Varsovan
    liiton sisäiset jännitteet.

SKS 3 logo pikku

   Unkari 1956.                                                          Presidentti De Gaulle ja liittokansleri Adenauer. 

71 9

  • Blokkien sisäiset erimielisyydet jäivät propagandan peittoon.
  • Naton rakoilu tuli esille Ranskan erotessa sen sotilaallisesta
    toiminnasta 1960-luvun puolivälissä.
  • Varsovan liitossa kiistat johtivat aseellisiin selkkauksiin Unkarissa
    1956 ja Tshekkoslovakiassa 1968.
  • Tutkimus on paljastanut Varsovan
    liiton sisäiset jännitteet.

SKS 3 logo pikku

   Unkari 1956.                                                          Presidentti De Gaulle ja liittokansleri Adenauer. 

Lisää aiheesta

Blokkien sisäiset erimielisyydet pysyivät pitkän ajan massiivisen propagandan peitossa, joten myöskään tutkimus ei niistä ollut kovin kiinnostunut. Lähdetilanne parani kylmän sodan päätyttyä ja mahdollisti paremman perehtymisen sisäiseen päätöksentekoon.

Läntisen liiton rakoilu tuli esille muun muassa Ranskan erotessa Naton sotilaallisesta toiminnasta 1960-luvun puolivälissä. Myös Naton kahden jäsenmaan, Kreikan ja Turkin, välinen jännitys oli ajoittain vähällä räjähtää avoimeksi sodaksi.

Varsovan liiton sisällä kiistat johtivat aseellisiin selkkauksiin Unkarissa 1956 ja Tshekkoslovakiassa 1968. Tarkempi kuva itäblokin piirissä vallinneista jännitteistä ja suoranaisista konflikteista on paljastunut vasta arkistojen avautuessa.

Uusimmassa tutkimuksessa pidetäänkin selvänä, että Varsovan liiton sotilaallista voimaa aikaisemmin suuresti liioiteltiin, kun ei otettu huomioon Neuvostoliiton satelliittien epäluotettavuutta ja voimavarojen laadullisia eroja. Varsovan liiton asevoimien aseistus oli lukumääräisesti arvioiden runsasta mutta laadullisesti yleensä läntistä heikompaa. Laatuero oli selvä erityisesti ilmavoimien varustuksessa ja lentäjien koulutustasossa. Myös Yhdysvaltojen merivoimat olivat ylivoimaiset Neuvostoliittoon verrattuna.